– HUOM! Virheitä ja epätarkkuuksia näissä saattaa olla –

(OT-152.6) ”Eikö olekin omituista, että luulet ylimielisyydeksi sitä uskoa, jonka mukaan sinä teit näkemäsi maailman? Jumala ei sitä tehnyt. Siitä voit olla varma. Mitäpä hän tietäisi ohimenevistä ilmiöistä, syntisistä ja syyllisistä, pelokkaista, kärsivistä ja yksinäisistä ihmisistä ja kuolevassa kehossa asuvasta mielestä? Syytät vain Häntä mielenvikaisuudesta, jos ajattelet, että hän teki maailman, jossa tällaiset asiat näyttävät olevan totta. Hän ei ole hullu. Kuitenkin ainoastaan hulluus pystyy tekemään tällaisen maailman.”

(T-18.I.4) ”Et koskaan tehnyt kuin yhden ainoan erehdyksen, joka toi totuuden harhan luokse, ikuisuuden ajan luokse ja elämän kuoleman luokse. Saatat hämmästyä, kun kuulet, miten kertakaikkisesti todellisuus eroaa siitä, mitä näet. Et käsitä tuon yhden ainoan erehdyksen suuruutta, joka näytti heittävän sinut ulos Taivaasta. Se oli niin suunnaton ja niin täysin uskomaton, että siitä oli pakko syntyä täysin epätodellinen maailma. … Se oli erehdyksen ensimmäinen ulospäinsuuntautunut projisointi. Maailma kohosi sitä kätkemään, ja siitä tuli valkokangas, jolle erehdys heijastui ja joka nostettiin sinun ja totuuden välille. Sisälläsi oleva totuus ei voinut muuta kuin jäädä kaikessa hiljaisuudessa sisimpääsi ja olla millään tavalla ottamatta osaa kaikkeen siihen hulluun projisointiin, jonka avulla tämä maailma tehtiin. Älä nimitä sitä synniksi vaan hulluudeksi, sillä sitä se oli ja sitä se on edelleenkin. Älä sijoita siihen syyllisyyttä, sillä syyllisyys antaa ymmärtää, että se toteutettiin todellisuudessa. Ja ennen kaikkea: älä pelkää sitä. Kun olet näkevinäsi alkuerehdyksen jonkin kieroutuneet muodon nousevan sinua pelottelemaan, sano pelkästään: ”Jumala ei ole pelko, vaan rakkaus”, niin se häviää. Totuus pelastaa sinut.”

(OT-osa II.3: ”Mitä maailma on?”) ”Maailma tehtiin hyökkäykseksi Jumalaa vastaan. Se symboloi pelkoa. Mitä muuta pelko voisikaan olla kuin rakkauden poissaoloa? Niinpä maailma tarkoitettiin paikaksi, johon Jumala ei voinut tulla ja jossa Hänen Poikansa saattoi olla erossa Hänestä.”

(T-26.V.12:3-5,13:1) ”On harhaa, että aika ja kuolema ovat todellisia ja että niillä on olemassaolo, josta voidaan tehdä havaintoja. Tämä kauhistuttava harha kiellettiin välittömästi sillä hetkellä, kun Jumala antoi Vastauksensa kaikille aikaa ja olosuhteita koskeville harhoille. Ja sen jälkeen sen ei enää koettu olevan olemassa. Jokaisena päivänä ja jokaisen päivän jokaisena minuuttina ja jokaisen minuutin jokaisena hetkenä sinä pelkästään elät uudelleen tuon ainokaisen hetken, jonka kuluessa kauhun aika syrjäytti rakkauden.”

(OT-248.1:1-6) ”Mikään kärsivä ei ole osa minua. Minä olen kieltänyt totuuden. Anna minun nyt yhtä määrätietoisesti kieltää valhe. Se, mikä suree, ei ole osa minua. Mikä tuntee tuskaa ei ole muuta kuin mieleni harhaa. Mikään kuoleva ei todellisuudessa koskaan elänytkään, se vain pilkkasi itseään koskevaa totuutta.”

(KS-4.2:1) ”Kehon silmät eivät ole keino, jonka avulla todellinen maailma voidaan nähdä, sillä silmien näkemien harhojen täytyy johtaa yhä uusiin todellisuutta koskeviin harhoihin.”

(OT-73.6:1-5) ”Unohda egon väitteet, jotka yrittävät todistaa sinulle, että kaikki tämä on itse asiassa Taivasta. Tiedät, että asia ei ole niin. Et voi haluta tätä itsellesi. Harhakuvilla on rajansa. Kärsimys ei ole onnea ja onnea sinä itse asiassa haluat.”

(T-2.III.3:5-8) ”Kivun sietokynnys saattaa olla korkea, mutta silläkin on rajansa. Vähitellen jokainen alkaa edes heikosti tajuta, että täytyy olla olemassa parempikin tapa. Kun sen tajuaminen yhä vahvistuu, siitä tulee käännekohta. Lopulta se herättää uudelleen henkisen näkökyvyn ja heikentää samanaikaisesti fyysiseen näkökykyyn tukeutumista.”

(OT-153.13:1-3) ”Iloitse nyt sinä, joka olet pelannut sellaista peliä, jossa toivosi on mennyttä, jossa Isäsi on sinut hyljännyt ja jossa sinut on kauhistuneena jätetty yksin synnin ja syyllisyyden hulluksi tekemään maailmaan. Se peli on pelattu loppuun.

Nyt on tullut levollisuuden aika, nyt panemme syrjään syyllisyyden lelut ja suljemme ikuisiksi ajoiksi pois kaikki syntiä koskevat, aikansa eläneet ja lapselliset ajatuksemme Taivaan lasten ja Jumalan Pojan pyhistä mielistä.”

(OT-201) ”Minä en ole keho. Olen vapaa. Sillä olen yhä sellainen, miksi Jumala minut loi.”

(T-13.IV.6:1-4) ”Juuri menneisyyden varjokuvia sinun pitää paeta. Ne eivät ole todellisia, eikä niillä ole mitään valtaa sinuun ellet kanna niitä mukanasi. Ne kuljettavat mukanaan mielessäsi olevia kipukohtia ja ohjaavat sinua hyökkäämään nykyhetkessä kostoksi menneisyydestä, jota ei enää ole. Ja tämä päätöksesi aiheuttaa tuskaa tulevaisuudessa.”

(T-13.IV.6:5-6) ”Ellet opi, että menneisyydessä koettu tuska on harhaa, valitset harhakuvien sävyttämän tulevaisuuden ja menetät ne monet nykyhetken tarjoamat mahdollisuudet, jotka voisivat sinut vapauttaa. Ego haluaa säilyttää painajaisesi ja estää sinua heräämästä ja ymmärtämästä, että ne ovat mennyttä.”

(OT-152.1:1-8) ”Kukaan ei voi kärsiä menetyksistä, ellei se ole hänen oma valintansa. Kukaan ei kärsi kivuista, ellei hänen oma valintansa hänelle sellaista tilaa tahdo. Kukaan ei voi surra, pelätä eikä ajatella itseään sairaana, ellei hän sellaisia lopputuloksia halua. Eikä kukaan kuole ilman omaa suostumustaan. Mitään ei tapahdu, mikä ei edustaisi omia toiveitasi, eikä mikään jää tapahtumatta, minkä olet valinnut tapahtuvaksi. Sellainen on sinun maailmasi, kaikilta yksityiskohdiltaan täydellinen. Sellainen on koko todellisuus, jonka se sinulle tarjoaa. Ja ainoastaan siinä on pelastus.”

(OT-188.10) ”Annamme kaikille anteeksi, annamme koko maailmalle synninpäästön kaikesta siitä, mitä luulimme sen tehneen meille. Sillä me itse teimme maailman sellaiseksi kuin sen halusimme. Nyt päätämme sen olevan viaton, vailla syntiä ja avoinna pelastukselle.”

(T-13.X.3:4-5) ”On väistämätöntä, että ne, jotka kärsivät syyllisyydestä, yrittävät siirtää sen muualle, koska he todella uskovat siihen. Vaikka he kärsivätkin, he eivät kuitenkaan halua katsoa sisimpäänsä ja antaa syyllisyytensä haihtua.”

(T-24.VI) ”Veljesi keho ei näytä sinulle Kristusta. … Mutta Kristus sinussa pystyy näkemään veljesi totuudenmukaisesti. Kristus sinussa näkee hänen pyhyytensä. Erityisyytesi katsoo hänen kehoaan eikä häntä näe sellaisena kuin hän oikeasti on.”

(T-21.II.13:1-3) ”Totuus on se, että rakastava Isä loi sekä sinut että veljesi, ja Hän loi teidät yhdessä ja yhdeksi. Jos näet joitain muitakin ’todisteita’, kiellät koko todellisuutesi. Mutta jos myönnät, että teit itse salassa kaiken sen, mikä näyttää seisovan sinun ja veljesi välissä pitämässä teitä erossa toisistanne ja Isästänne, niin vapautuksen hetki on koittanut sinulle.”

(T-20.VII.9:1-3) ”Sinun ei pitäisikään kysyä: ’Miten voin nähdä veljeni ilman kehoa?’ Kysy pelkästään: ’Haluanko todella nähdä hänet synnittömänä?’ Äläkä kysyessäsi unohda sitä, että hänen synnittömyytensä merkitsee sinulle pakoa pelosta.”

(T-13.X.3:1) ”Jokaisessa veljesi kanssa solmimassasi liitossa, jossa yrität sälyttää oman syyllisyytesi hänen harteilleen tai jakaa syyllisyytesi hänen kanssaan tai nähdä hänen syyllisyytensä, sinä tulet kokemaan itsesi syylliseksi.”

(T-5.IV.6:6) ”Hylkäät itsesi ja Jumalan, jos hylkäät yhdenkään veljesi. Sinun on opittava näkemään heidät sellaisina kuin he ovat, ja ymmärrettävä, että he kuuluvat Jumalalle niin kuin sinäkin.

(T-11.III.7:8) ”Et voi käydä Jumalan läsnäoloon pimeät kumppanit vierelläsi, mutta et myöskään voi käydä siihen yksin. Kaikkien veljiesi on käytävä siihen yhdessä kanssasi, sillä ennen kuin olet hyväksynyt heidät, sinäkään et voi käydä siihen.”

(T-13.X.11:1-4) ”Et voi solmia todellista suhdetta yhteenkään Jumalan Poikaan, ellet rakasta heitä kaikkia samalla tavalla. Rakkaus ei tunne eriarvoisuutta. Jos erotat Poikakunnasta vain jonkin osan rakkautesi arvoiseksi, rasitat kaikkia suhteitasi syyllisyydellä ja teet niistä epätodellisia. Voit rakastaa ainoastaan, kuten Jumala rakastaa.”

(OT-181) ”Havaintomaailmalla on oma näkökulmansa. Juuri se antaa jatkuvuutta kaikelle näkemällesi. Sinun ei tarvitse kuin muuttaa tätä näkökulmaa, niin näkemäsi muuttuu vastaavasti. Tällöin näkökykysi muuttuu ja vahvistaa sitä tarkoitusta, joka sinulla nyt on entisen tarkoituksesi sijasta. Kun et tarkenna veljesi synteihin, koet rauhan, joka tulee uskosta synnittömyyteen. Tällaista uskoa tukee ainoastaan se, mitä toisissa näet silloin, kun et katso heidän syntejään. Sillä jos tarkennat näkökulmasi heidän erehdyksiinsä, ne todistavat omista synneistäsi. Silloin et pysty nousemaan tällaisten näkymien yläpuolelle ja näkemään synnittömyyttä niiden takana.

Me etsimme viattomuutta, emmekä mitään muuta. Etsimme sitä, emmekä välitä mistään muusta kuin tästä hetkestä. Sillä menneisyys on ohi, tulevaisuus vain kuviteltua.

Jokaisen esteen kohdalla, joka on estävinään meitä näkemästä synnittömyyttämme, tavoittelemme vain sitä, että voisimme hetkeksi luopua kurjuudesta, jonka syntiin tarkentaminen tuo mukanaan ja joka jää voimaan, jos sitä ei korjata.

Emme pyydä kuvitelmia. Sillä se, mitä tahdomme katsella, on todella olemassa. Ja kun tarkennamme näkökulmamme erehdysten yläpuolelle, tulemme näkemään täysin synnittömän maailman. Kun sen näkeminen on ainoa, mitä haluamme nähdä, kun se on ainoa, mitä etsimme todellisten havaintojen nimissä, Kristuksen silmistä tulee väistämättä meidän silmämme. Ja Rakkaudesta, jota Hän tuntee meitä kohtaan, tulee myös meidän rakkautemme. Siitä tulee ainoa asia, jonka näemme heijastuvan maailmaan ja itseemme.”

(KS-5.4:1-2) ”Sen vuoksi kaikki sinun syntisi on anteeksiannettu, koska niistä ei ollut minkäänlaisia seurauksia, joten ne olivat pelkkiä unia.”

(T-30.IV.7) ”Pelastus pyytää, että antaisit anteeksi kaiken, mitä kukaan ei koskaan tehnyt; että olisit näkemättä sitä, mitä ei ole olemassa ja että et näkisi epätodellista todellisena.”

(T-24.VI.5:4) ”Jokainen synti, jonka näet hänessä, pitää vain teidät molemmat helvetissä.”

(T-9.IV.4:1-2;4-5) ”Egollakin on anteeksiantosuunnitelma sen vuoksi, että sinä sellaista pyytelet, vaikka et pyydäkään sitä oikealta opettajalta. Egon suunnitelmassa ei tietenkään ole mitään järkeä, eikä se tule toimimaan. Suunnitelmana on saada sinut ensiksi näkemään virhe selvästi ja sitten olemaan välittämättä siitä. Mutta miten voisit olla välittämättä sellaisesta, jonka olet tehnyt todelliseksi?”

(T-13.I.10:1,11:4) ”Et voi poistaa syyllisyyttä siten, että ensin teet sen todeksi ja sitten sovitat sen. Pyhä Henki hälventää sen yksinkertaisella tavalla toteamalla tyynesti, ettei sitä koskaan ole ollutkaan.”

(OT-134.6:1-3) ”Juuri sen vuoksi, että synti ei ole todellista, anteeksianto on luonnollista ja täysin tervejärkistä: syvä helpotus niille, jotka antavat anteeksi, ja hiljainen siunaus siellä, missä anteeksianto vastaanotetaan. Se ei vastusta harhakuvia, vaan kerää ne kaikki yhteen kevyesti naurahtaen ja asettaa ne lempeästi totuuden jalkojen juureen. Ja siinä ne häviävät täydellisesti.”

(OT-134.7:4-5) ”Anteeksianto ei kuuntele syyllisyytensä hulluiksi tekemien syntisten huutoja. Se katsoo niitä rauhallisin silmin ja sanoo niille pelkästään: ”Veljeni, se, mitä luulet, ei ole totta.”

(OT-osa II.1.1:1-3) ”Mitä anteeksianto on? Anteeksianto huomaa, että sitä, mitä luulit veljesi sinulle tehneen, ei ole tapahtunut. Se ei anna syntejä anteeksi eikä tee niitä todellisiksi. Se näkee, että syntiä ei ollut.”

(T-24.VI.3:6-7) ”Veljesi on sellainen, miksi Jumala hänet loi. Ja juuri se pelastaa sinut maailmalta, jota Hän ei luonut.”

(T-29.III.3:2-7) ”Sinä et itse pysty herättämään itseäsi. Mutta sinä voit kuitenkin sallia, että sinut herätetään. Voit olla näkemättä veljesi unia. Voit antaa hänelle hänen harhansa niin täydellisesti anteeksi, että hänestä tulee se, joka pelastaa sinut uniltasi. Ja kun näet hänen loistavan siinä valkeuden piirissä, jossa Jumala asuu pimeyden keskellä, tulet näkemään, että Itse Jumala on siinä, missä veljesi keho on. Tämän valkeuden edestä keho häviää pois, niin kuin raskaitten varjojen on väistyttävä valon edestä.”

(T-7.XI.3:11) ”Sinä, joka voisit antaa Jumalan Rakkauden kaikelle mitä näet ja kosketat ja muistat, kirjaimellisesti kiellät Taivaan itseltäsi.”

(T-24.VI.8:6) ”Hän on sinua itseäsi heijastava peili, jossa näet teille molemmille langettamasi tuomion.”

(T-11.V.18:1) ”Jokaisesta tapaamasi veljestä tulee joko Kristuksen tai egon todistaja siitä riippuen, mitä hänessä näet. Jokainen saa sinut vakuuttuneeksi siitä mitä haluat nähdä ja sen valtakunnan todellisuudesta, jonka olet valinnut valppautesi kohteeksi. Kaikki mitä näet, todistaa siitä ajattelumallista, jonka haluat olevan totta.”

(OT-158.7:1-5) ”Kristuksen näkökyky noudattaa vain yhtä lakia. Se ei katsele kehoa ja erehdy pitämään sitä Poikana, jonka Jumala loi. Se näkee kehoa ympäröivän valkeuden, sen yläpuolella olevan ajatuksen, johon kosketus ei yllä, puhtauden, jota virheet, säälittävät erehdykset ja pelokkaat synnin unista syntyneet ajatukset eivät voi himmentää. Se ei näe meidän olevan erossa Jumalasta. Ja se katsoo jokaista, kaikkia olosuhteita ja kaikkia tapahtumia ilman, että sen näkemä valkeus vähääkään himmenee.”

(OT-281) ”Menetykset eivät ole menetyksiä, kun ne nähdään oikein. Tuska on mahdotonta. Suruun ei ole mitään syytä. Eivätkä kaikki kärsimykset ole mitään muuta kuin unta. Se on totuus, joka ensin lausutaan ja jota sitten toistetaan monta kertaa ja joka seuraavaksi hyväksytään osittaisena totuutena monenlaisin varauksin. Sitten sitä harkitaan vakavasti yhä useammin ja useammin ja lopulta se hyväksytään totuudeksi.”

(OT-349) ”Tänään annan Kristuksen näkökyvyn katsoa kaikkia asioita puolestani, enkä tuomitse niitä, vaan annan tuomitsemisen sijasta rakkauden ihmeen niistä jokaiselle.”