– HUOM! Virheitä ja epätarkkuuksia näissä saattaa olla –

(T-3.IV.2:1-2) ”Tietoisuus, havaitseminen, oli ensimmäinen osittuminen, joka mieleen astui Jumalasta eroamisen jälkeen ja jonka ansiosta mielestä tuli havainnoija eikä luoja. Tietoisuus samaistetaan aivan oikein egon alueeksi.”

(KS-4.1:1-3) ”Näkemäsi maailma on maailmaa koskeva harha. Jumala ei sitä luonut, sillä Hänen luomansa täytyy olla yhtä ikuista kuin Hän itsekin. Näkemässäsi maailmassa ei ole mitään, mikä kestäisi ikuisesti.”

(T-4.I.4:4-5) ”Sinä näet unta Jumalasta erossa olevasta egosta ja uskot maailmaan, joka perustuu siihen. Se on sinulle hyvin todellinen. Et voi tehdä sitä tekemättömäksi muuttamatta mieltäsi sen suhteen.”

(OT-12.5:3) ”Jos voisit hyväksyä sen, että maailmalla ei ole mitään merkitystä, ja antaisit totuuden ilmestyä itsellesi kirjoitettuna maailman kuvan poikki, se tekisi sinut sanoinkuvaamattoman onnelliseksi.”

(T-30.V.1:1) ”Todellinen maailma on mielentila, jossa anteeksiantamus nähdään maailman ainoana tarkoituksena.”

(T-8.VI.9:6-7) ”Matka Jumalan luokse on pelkästään tiedon uudelleenheräämistä, tiedon siitä missä sinä olet aina ja mitä sinä olet ikuisesti. Se on matka ilman etäisyyttä kohti päämäärää, joka ei koskaan ole muuttunut.”

(OT-72.2:1-2) ”Egon perustoiveena on täyttää Jumalan paikka. Itse asiassa ego onkin tämän toiveen fyysinen ruumiillistuma. Juuri tämä toive näyttää rakentavan mielen ympärille kehon, pitävän sen yksinäisenä ja erossa Jumalasta.”

(T-7.VII.11:1) ”Kun näet yhdenkin osan egon ajattelumallista täysin mielenvikaisena, täysin harhaisena ja täysin epähaluttavana, olet arvioinut sen kokonaisuudessaan oikein.”

(OT-201) ”Minä en ole keho. Olen vapaa. Sillä olen yhä sellainen, miksi Jumala minut loi.”

(KS-2.2:1-4) ”Mitä ego on? Olemattomuutta, mutta sellaisessa muodossa, että se näyttää olevan jotakin. Muotojen maailmassa egoa ei voida kieltää, sillä ainoastaan se tuntuu todelliselta. Voisiko Jumalan Pojalla, sellaisena kuin Hän hänet loi, kuitenkaan olla asuinsijaa jonkinlaisessa muodossa tai muodon maailmassa?”

(T-12.III.6:1-3,5) ”Egoon samastuminen merkitsee itseään vastaan hyökkäämistä ja itsensä tekemistä köyhäksi. Sen vuoksi jokainen, joka samastuu egoon, tuntee jääneensä osattomaksi. Sen jälkeen hän kokee masennusta tai vihaa, koska hän on vaihtanut Itsensä rakastamisen vihaan ja saanut itsensä pelkäämään itseään. Vaikka hän onkin täysin tietoinen ahdistuksesta, hän ei näe omaa samastumistaan egoon sen syyksi, ja yrittää aina selvitä asiasta tekemällä jonkinlaisia mielenvikaisia ”järjestelyjä” maailman kanssa.”

(OT-49.1:3-4; 2:3) ”Toinen mielesi osa toimii maailmassa ja tottelee maailman lakeja. Juuri tämä osa on jatkuvasti häiriintynyt, epäjärjestyksessä ja äärettömän epävarma. Se on hullu harhakuva, kiihkeä ja sekopäinen vailla minkäänlaista todellisuustajua.”

(OT-95.2:1-2) ”Näet itsesi Jumalan luomistyön naurettavana irvikuvana: heikkona, ilkeänä, rumana ja syntisenä, kurjana ja kipujen runtelemana. Se edustaa omaa tulkintaasi itsestäsi, että olet itse, joka on jakautunut moniin sotiviin osiin ja joka on erossa Jumalasta.”

(OT-191) ”Voisiko tämä kuitenkaan olla mitään muuta kuin leikki, jossa leikit, että todellinen Identiteettisi voidaan kieltää? Sinä olet sellainen, miksi Jumala sinut loi. On silkkaa hullutusta uskoa mihinkään muuhun kuin tähän ainoaan asiaan. Tämän ainoan ajatuksen myötä jokainen vapautuu. Tämä yksi ja ainoa totuus häivyttää kaikki harhat.”

(OT-93.7:1) ”Pelastus ei muuta tarvitse kuin että hyväksyt yhden ajatuksen: olet sellainen, miksi Jumala sinut loi, etkä sellainen, miksi itse teit itsesi.”

(OT-121.6:3-4) ”Niin kuin olet itse opettanut synnin käsitteen itsellesi, niin sinun on opittava myös anteeksiannon käsite, mutta Opettajan on oltava joku muu kuin sinä itse, sen on oltava Hän, joka edustaa sinussa olevaa toista Itseä. Hänen kauttaan opit antamaan anteeksi sille itselle, jonka luulit tehneesi, jolloin voit päästää siitä irti.”

(T-31.VII.3:4; 4:1-2) ”On olemassa maailma, joka on sen maailman yläpuolella, jonka pelkät silmäsi voivat tarjota nähtäväksesi. Sinä elät siinä maailmassa aivan yhtä paljon kuin tässä maailmassa. Sillä ne molemmat ovat käsityksiä omasta itsestäsi, joita voidaan vaihtaa keskenään, mutta joita ei koskaan voida pitää voimassa samanaikaisesti.”

(T-20.III.7:5-7,9) ”Älä kysy egolta: ”Mitä minä olen?” Koko maailmankaikkeudessa hän on ainoa, joka ei sitä tiedä. Häneltä sinä kuitenkin sitä kysyt, ja juuri hänen vastaukseensa haluat sopeutua. Sen puoleen sinä käännyt ja kyselet maailmankaikkeuden merkitystä.”

(OT-158.1:2-3) ”Olet mieli, olet Mielessä ja pelkkää mieltä, ikuisesti synnitön, täysin peloton, sillä sinut luotiin Rakkaudesta. Et ole jättänyt Alkulähdettäsi, vaan olet juuri sellainen miksi sinut luotiin.”

(OT-95.10:2; 13:1,3-4) ”Olet yksi Itse, yhtä Luojasi kanssa, rajaton voimassa ja rauhassa. Olet täydessä sopusoinnussa kaiken olevaisen kanssa. Tunne tämä Itse itsessäsi ja anna sen loistaa pois kaikki harhasi ja epäilyksesi. Tämä on sinun oma Itsesi, Jumalan Itsensä Pyhä Poika, Jonka voima on aina sinussa ja Jonka Rakkaus kuuluu aina sinulle.”

(T-4.III.3:2-5) ”Ego syntyi Jumalasta eroamisen seurauksena ja sen olemassaolon jatkuminen riippuu siitä, että sinä jatkuvasti uskot tähän eroon. Egon täytyy antaa sinulle jonkinlainen palkkio tällaisen uskon ylläpitämisestä. Muuta se ei voi tarjota kuin tunteen tilapäisestä olemassaolosta, joka alkaa siitä, kun se itse alkoi, ja loppuu siihen, kun se itse loppuu. Se kertoo sinulle, että tämä elämä on sinun olemassaolosi, koska se on sen oma olemassaolo.”

(OT-93.4:2-4) ”Sinun omatekoinen kuvasi ei voi kestää Jumalan tahdon edessä. Sinä luulet, että se merkitsee kuolemaa, mutta se onkin elämä. Sinä luulet tuhoutuneesi, mutta oletkin pelastunut.”

(T-28.IV.2:2-10) ”Kieltäydy olemasta osa pelottavia unia, esiintyivätpä ne missä muodossa tahansa, sillä niissä sinä kadotat todellisen identiteettisi. Mutta kun et hyväksy unia olemassaolosi syyksi ja seurauksiksi, löydät itsesi. Olet erossa unista, mutta et erossa hänestä, joka niitä näkee. Näin erotat unennäkijän unesta, ja liityt niistä toiseen, mutta annat toisen häipyä. Uni ei ole muuta kuin mielessäsi oleva harha. Ja mielen kanssa haluat liittyä yhteen, mutta et koskaan unen kanssa. Juuri unta sinä pelkäät etkä mieltä. Näet ne samana, koska luulet, että et itsekään ole muuta kuin uni. Etkä tiedä tai pysty erottamaan, mikä itsessäsi on todellista ja mikä vain harhaa.”

(OT-240.1:3-5) ”Yksikään asia tässä maailmassa ei ole totta. On täysin merkityksetöntä missä muodossa se ilmenee. Se ei todista muusta kuin itseäsi koskevista harhakuvista.”

(T-13.VII.17:6-7) ”Sinä et asu täällä, vaan ikuisuudessa. Teet matkaa vain unissa, vaikka oletkin turvassa kotonasi.”

(T-27.VIII.1:1-3; 2:1) ”Maailman unissa keho on keskeinen hahmo. Ilman kehoa ei ole olemassa yhtäkään unta, eikä kehoa ole olemassa ilman unta, jossa se toimii ikään kuin se olisi henkilö, jonka voi nähdä ja johon voi uskoa. Se näyttelee keskeistä osaa jokaisessa unessa, joka kertoo tarinan siitä, miten toiset kehot sen tekivät, miten se syntyi kehon ulkopuoliseen maailmaan, miten se elää pienen hetken ja sitten kuolee ja liittyy tomussa muihin kehoihin, jotka kuolevat niin kuin se itsekin. Uneksiminen saa maailmassa monia muotoja, koska keho yrittää monin tavoin todistaa, että se on itsenäinen ja todellinen.

(T-29:V.2:3) ”Taivaan muuttumattomuus on sinussa, niin syvällä sisimmässäsi, että kaikki, mikä on tästä maailmasta, ohittaa se huomaamatta ja näkymättä.”

(T-13.I.3:2) ”Ajassa et ole syytön, vaan ikuisuudessa.”

(T-23.IV.5) ”Salli, että sinut nostetaan ylös, ja katsele taistelukenttää ylhäältä päin, korkeammalta käsin. Sieltä sinun näkökulmasi tulee olemaan täysin erilainen. Maan päällä keskellä taistelukenttää se näyttää todelliselta. Täällä valintanasi on ollut olla osa siitä. Uusi näkökulma osoittaa sinulle, että taistelu ei ole todellinen ja että siitä pääsee helposti eroon. Kehot voivat taistella, mutta muotojen yhteentörmäyksellä ei ole merkitystä.”

(T-28.III.7:5) ”Mikä muu sinä tässä maailmassa elävä olet kuin palasiksi särkynyt Jumalan Poika, joka kätkeytyy jokaiseen erilliseen ja epävarmaan tomumajaan.”

(OT-158.4) ”Aika on trikki, silmänkääntötemppu, suuri illuusio, jossa hahmot tulevat ja menevät kuin esille taiottuina. Näennäisyyksien takana on kuitenkin muuttumaton suunnitelma. Käsikirjoitus on jo kirjoitettu. Sekin on määrätty, milloin kokemukset lopettavat epäilyksesi. Me näemme matkamme vain sen päättymispisteestä ja katsomme sitä taaksepäin ja kuvittelemme tekevämme sen uudelleen ja katselemme uudelleen sitä, mitä on tapahtunut.”

(T-4.j.3:5-6) ”Sinä vain elät yhä uudelleen Jumalasta eroamisen näytelmän, voiman menetyksen, egon turhat korjausyritykset ja lopulta kehon ristiinnaulitsemisen eli kuoleman. Se toistuu loputtomasti, kunnes siitä luovutaan vapaaehtoisesti.”

(T-28.I.1:6) ”Tämä maailma loppui jo kauan sitten.”

(T-26.V.3:3; 5:1) ”Aikaa kesti vain hetken sinun mielessäsi, eikä sillä ollut mitään vaikutusta ikuisuuteen. Ja niin on kaikki aika ohi ja kaikki täsmälleen siten kuin se oli, ennen kuin olemattomaan kulkeva tie tehtiin. Tuo pieni hetki, jonka haluisit pitää ja tehdä ikuiseksi, meni Taivaassa ohi niin nopeasti, ettei kukaan edes ehtinyt huomata, että se oli tapahtunut.”

(T-26.V.5:3-5) ”Vain menneisyydessä tämä maailma näytti syntyvän. Se tapahtui niin äärettömän kauan sitten ja kesti ajassa niin lyhyen hetken, että Taivaan laulusta ei jäänyt puuttumaan yhtäkään nuottia. Ja kuitenkin joka kerta, kun teet jotakin tai ajattelet jotakin, johon ei liity anteeksiantoa, ja joka kerta, kun tuomitset tai uskot syntiin, sinä kutsut tuon ainokaisen hetken takaisin, ikään kuin se voisi tapahtua uudelleen ajassa.”

(OT-93.5:1) ”Sinun tekemäsi itse ei ole Jumalan Poika. Sen vuoksi tätä itseä ei ole lainkaan olemassa. Ja mikään, mitä se näyttää tekevän tai ajattelevan, ei merkitse mitään. Se ei ole paha eikä hyvä. Se on epätodellinen, ei sen enempää.”

(T-2.VI.3:4) ”Sinun täytyy muuttaa mieltäsi eikä käyttäytymistäsi.”

(OT-358.1:7) ”Älä anna minun unohtaa, että itseni (pienellä iillä) ei ole mitään, mutta Itseni (isolla iillä) on kaikki.”

(T-31.V) ”Vielä tulee aika, jolloin kaikki mielikuvat ovat haihtuneet ja näet, että et tiedä, mitä olet. Juuri tällaiselle lukitsemattomalle ja avoimelle mielelle totuus palautuu. Sillä siellä, missä itse-käsitteistä on luovuttu, totuus paljastuu juuri sellaisena kuin se on. Mitään muuta julkilausumaa maailma ei niin pelkää kuulla kuin tätä: en tiedä mitä olen ja sen vuoksi en tiedä, mitä olen tekemässä, missä olen tai miten katsoisin maailmaa tai itseäni. Tässä opissa pelastus kuitenkin syntyy. Ja se, mitä olet, se tulee kertomaan sinulle itsestäsi.”