Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Salatut ufoarkistot – miten paljon avaruuden vieraista virallisilla tahoilla jo tiedetään?

 

Johdanto

Tapani Koivula kirjoittaa jo vuonna 1988 kirjassaan Ufojen kosminen viesti: ”Ihmiskunnalla on jo riittävästi todisteita siitä, että osa ufoista on ulkoavaruudesta ja että niiden liikkeitä ohjaa maan ulkopuolelta tuleva äly.”[1]

Koivula kertoo myöhemmässä kirjassaan, että viranomaiset ovat salanneet omat ufotutkimuksensa myös Suomessa. Tämän kerrotaan tulleen ilmi vuonna 2003, kun suomalaiset ufotutkijat tutkivat merivartioston ufotapauksia heidän omasta pyynnöstään. Koivula mainitsee, miten tutkimusten yhteydessä paljastui, että rajavartiosto ja ilmavoimat olivat vuosikymmenien ajan tutkineet ufoja Suomessa salaa.[2]

 

Uforaporttien paljastamisen aalto eri maissa

Ufoihin liittyvää kirjallisuutta sekä verkkoaineistoa on tänään moninkertainen määrä verrattuna vuoteen 1988. Ufo -termillä löytää googlesta vajaa parisataa miljoonaa osumaa. Kun puhdas viihde asian ympärillä jätetään huomiotta, erottelukykyinen löytää osumien takaa havaintoja, tutkimuksia, haastatteluja, virallisten tahojen vapauttamia raportteja, kuvia, videoita ja ihmisten kokemuksia alueelta. Myös lukuisat sotilasviranomaiset, poliitikot ja Nasan (Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintoviraston) astronautit sekä kosmonautit[3] ovat käsitelleet aihetta ja kertoneet kokemuksiaan.

Asiaa penkova törmää ufoasioissa nopeasti kahteen ristikkäiseen asiaa: ufoasioiden salaamiseen sekä salattujen asioiden paljastamiseen. Erityisesti viime vuosina virallinen ufosalailu ja kielteinen linja on saanut rinnalleen tahalliset ja viralliset ufovuodot.

Virallisesti ufoihin liittyviä dokumentointeja ja arviointeja ovat julkaisseet mm. seuraavat tahot:

Vuonna 2000 ranskalainen 12-jäseninen virallinen komitea COMETA julkaisi kolmen vuoden tutkimukseen perustuvan 90-sivuisen raportin nimeltä ”Ufot ja puolustus: Minkä takia meidän pitää valmistautua” (UFOs and Defense: What Should We Prepare For?). Siinä todetaan, että lukuisten luotettavien todistajien tekemät ufohavainnot, kuten mm. sotilaslentäjien, voivat olla maanulkopuolisten toimijoiden aluksia.  Mm. ilmavoimien ja kansallisen avaruustutkimuskeskuksen johtajista ja kenraaleista koostuvan komitean mukaan paras selitys näille havainnoille on maapallon ulkopuolinen hypoteesi. Viranomaiset päätyivät toteamaan näin tutkittuaan 500 kansainvälistä ilma-, tutka- ja näköhavaintoa sekä aiemmin julkistamattomia lentäjien raportteja ufoista. Raportissa todetaan, että ufojen taholta ei ole havaittu vihamielisiä taipumuksia ja havaintojen määrä on lisääntynyt kaikkialla maailmassa. Komitea ehdottaa raportin lopussa laajaa yhteistyötä EU:n ja USA:n kesken ufoasioihin liittyen.[4]

Vuonna 2003 BBC uutisoi Ison-Britannian puolustusministeriön julkaisseen tuhansia aiemmin salaisiksi luokiteltuja ufodokumentteja. Joukossa oli mm. YK:n keskustelut ufoilmiöstä sekä suuri määrä raportteja 1940-1990-luvuilta. Joukossa on useita tapausselostuksia, joissa ilmavoimien lentokoneet olivat jahdanneet nopeasti katoavia lautasen muotoisia aluksia. Havaitsijoina oli mm. Ison-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien (RAF) henkilöstöä, British airways lentoyhtiön pilotteja ja poliisivirkamiehiä.[5] 

21.1.2007 useat uutistoimistot, mm. Reuters, kertoi Ranskan avaruusjärjestön CNES:n julkaisseen salattuja ufoarkistojaan internetiin. Tietokanta kattaa 6000 raporttia sisältäen virallisia lausuntoja ja ammattilentäjien ufohavaintoja. CNES kertoo uutisessa keränneensä ufodokumentteja noin 30 vuotta omaan salaiseen arkistoonsa.[6]

15.2.2009 Kanada avasi omia ufoarkistojaan. Avatut tiedostot sallivat pääsyn 9500 digitoituun ufodokumenttiin Kanadan hallituksen tallennetusta kokoelmasta. Ne sisältävät raportteja, havaintoja ja tutkimuksia ufoista kaikkialta Kanadasta. Raporteista selviää, että Kanadan viranomaiset alkoivat vastaanottaa ja tutkia ufoja jo vuonna 1947. 1950-luvulta 1990-luvun puoliväliin saakka Kanadan hallitus keräsi ja dokumentoi hiljaa tuhansia raportteja, joissa kerrottiin yksityiskohtaisesti UFO-havainnoista ja avaruusolentojen kohtaamisista. Dokumentit paljastavat, miten vakavasti hallitus on suhtautunut ufoihin.[7]

28.2.2009 Tanskan ilmavoimat julkaisi 329 sivua ufohavaintoja ja näin seurasi Englantia ja Ranskaa paljastamalla piilotettuja ufotietojaan. Arkistot sisältävät yksityiskohtaisia havaintoja vuosilta 1978-2002.[8]

23.12.2010 Uuden Seelannin armeija julkaisi satoja aiemmin salaisiksi luokiteltuja uforaportteja. Telegraph kertoo uutisessaan, miten raportit sisältävät yksityiskohtaisia ufohavaintoja ja myös avaruusolentokohtaamisia. Raportit kattavat vuodet 1954-2009 ja ne julkaistiin Uuden Seelannin puolustusvoimien toimesta tiedonvapauslain alaisena.[9]

11.8.2011 BBC kertoi uutisessaan, miten Ison-Britannian puolustusministeriö oli julkaissut jälleen tuhansia aiemmin salattuja uforaporttejaan Kansallisen arkiston internet-sivuille. Uutistoimiston mukaan havaintoja oli ollut niin paljon, että tutkimusten resurssit ja tahto loppuivat kesken. Kansallisten arkistojen julkaisemat puolustusministeriön tiedostot kattavat ufohavaintoja vuosilta 1985-2007. Raporteista paljastuu, että viralliset tahot pelkäsivät ihmisten joutuvan hämmennykseen ja epäuskoon, jos he saavat tietää viranomaisten ufokiinnostuksesta.[10]

Kesäkuussa 2013 Iso-Britannian puolustusministeriö julkaisi jälleen ufokansioitaan. Kansallisen arkiston ufotiedostot sisälsivät laajan valikoiman dokumentteja, valokuvia ja parlamentaarisia kysymyksiä ufojen ympäriltä vuosilta 2007-2009.[11]

Vuonna 2016 ja maaliskuussa 2017 Espanjan puolustusministeriö paljasti suuren määrän aiemmin salattuja ufodokumentteja. Ensimmäinen erä sisälsi 1900 sivua uforaportteja vuosilta 1962-1995. Dokumentit on digitalisoitu Espanjan puolustusministeriön virtuaalikirjastoon.[12]

18.1. 2017 BBC uutisoi, että Yhdysvalloissa julkaistiin noin 13 miljoonaa sivua aiemmin salaisiksi luokiteltuja ufodokumentteja internettiin. Arkisto koostuu lähes 800 000 tiedostosta. Keskustiedustelupalvelu CIA:n julkaisemat tiedostot sisältävät mm. suuren määrän ufohavaintoja lautasen muotoisista aluksista. Se, että raportit saatiin tiedustelupalvelulta avoimiksi, on pitkällisen taistelun tulos tiedonvapauden puolustajien taholta. Taistelu CIA:ta vastaan oikeusprosesseineen kesti yli kaksi vuotta ja pakotti lopulta tiedustelupalvelun avaamaan arkistot ihmisten nähtäväksi. Arkisto on saatavilla CIA:n kirjaston verkkosivuilla.[13]

Salattuja ufodokumentteja ovat vastaavalla tavalla paljastaneet edellä esiin tuotujen maiden lisäksi mm. Irlannin[14], Venäjän[15], Brasilian[16] ja Chilen[17] viranomaiset.

 

Politiikan huipulla ufosalailu myönnetään

Entinen Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton sanoi jo vuonna 2007, että ykkösaihe tiedonvapaus -toiveista on ufoasia. Vuonna 2014 Bill Clinton oli Jimmy Kimmel Live -televisio-ohjelmassa ja totesi, että ei ole yllätys hänelle, jos Maapallolla on käynyt maan ulkopuolisia vieraita, koska elämää kantavia planeettoja uskotaan olevan niin paljon. Entinen USA:n presidentti George W. Bush kertoi ollessaan Kimmelin TV-ohjelman vieraana olevansa hyvin tietoinen ufoilmiöstä.[18]

Hilary Clintonin ja Donald Trumpin vaalitaistelun lomassa vuonna 2016 Clinton lupasi Kimmelin TV-ohjelmassa, että hän aikoo julkistaa Yhdysvaltain hallituksen salattuja ufotietoja, jos hän tulee valituksi presidentiksi. Clinton korjasi ufotermiä UAP:ksi (Unexplained Aerial Phenomenon = selittämätön ilmassa havaittu ilmiö) ja kertoi, että tämä on viimeisin nimitys ufoille (Unidentified Flying Objects = tunnistamaton lentävä esine).

Clinton kertoi, että hänen kantansa on tuoda mahdollisimman paljon salattua ufomateriaalia vihdoin kansan tiedoksi, ellei se uhkaa turvallisuutta. Clinton lupasi myös vapauttaa informaatiota Yhdysvaltain salaisesta lentotukikohdasta Alue 51:sta (ilmavoimien lentotukikohta Nevadassa). Tähän kallioon louhittuun sotilastukikohtaan väitetään säilötyn viranomaisten hallussa olevaa maan ulkopuolista materiaalia (kuten maahan pudonneita aluksia ja maan ulkopuolisten ruumiita) sekä turvaluokiteltuja tietoja ufoista. Conway Daily Sun -lehden haastattelussa Clinton ilmaisi luulevansa, että Maapallolla on jo vierailtu maan ulkopuolisten toimesta.[19]

Hilary Clintonin ufolausunnot liittyvät entisen valkoisen talon henkilökuntapäällikön John Podestan ulostuloihin aiheesta. Podesta toimi entisen Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman neuvonantajana ja ex-presidentti Bill Clintonin henkilökuntapäällikkönä. CNN -uutistoimiston haastattelussa Podesta sanoi, että hallituksen on aika vapauttaa todisteita, joita sillä on maan ulkopuolisten olentojen olemassaolosta. Hän lisäsi: ”Yhdysvaltain hallitus voisi tehdä paljon parempaa työtä vastaamalla täysin laillisiin kysymyksiin, joita ihmisillä on siitä, mitä on käynnissä tunnistamattomien ilmailmiöiden kanssa. Amerikan kansa pystyy käsittelemään tämän totuuden.” Podestan mukaan ihmisten pitäisi saada itse päättää, mitä he ajattelevat niistä todisteista, joita hallituksella on liittyen maan ulkopuolisiin vierailuihin.[20]

Clintonin puheet ufoista ovat osa laajaa salattuun ufomateriaaliin liittyvää keskustelua, jota avoimesti Yhdysvalloissa käydään. Suomen medioissa tätä keskustelua on näkynyt vähän. Clintonin ilmoitus avata ufotiedot noteerattiin Yhdysvaltain mediassa näkyvästi ja mm. New York Times uutisoi siitä.[21]

 

Astronautin mukaan kontaktista on vahvat todisteet

Erityisen aktiivinen ufoalueella on viime vuosikymmeninä ollut yhdysvaltalainen ilmailu- ja astronautiikan tohtori ja kuudes kuussa käynyt astronautti Edgar Mitchell. Vapautuessaan Nasan valvonnasta Mitchell on kertonut avoimesti astronauttien ufohavainnoista. Hän totesi brittiläisellä radiokanavalla, että ”ufoilmiö on totta, vaikkakin se on salattu hallituksiemme toimesta jo pitkän aikaa.”[22]

Kun Dateline NBC haastatteli Mitchelliä huhtikuussa vuonna 1996, hän kertoi tavanneensa viranomaisia kolmesta maasta, jotka väittivät omaavansa yhteyksiä maan ulkopuolisten kanssa. Mitchellin mukaan usealla maan hallituksella on tänään vahvat todisteet kontaktista maan ulkopuoliseen älyyn, joka on vieraillut planeetallamme useasti.[23]

Vuonna 2015 Mitchell kertoi maan ulkopuolisten seuraavan ihmisten ydinaseisiin liittyviä tapahtumia ja ydinkokeita, koska he pyrkivät estämään ihmisiä aloittamasta uutta kansainvälistä sotaa. Tämä on nähty yhtenä syynä siihen, miksi ufohavaintoja on tehty erityisen paljon ydinvoimalaitosten yläpuolella.[24]

Yksi ensimmäisistä tällaisista havainnoista tehtiin elokuussa 1950, kun yhdysvaltalainen majuri U. G. Garlan toteaa tiedustelumuistiossaan: ”Raporttien mukaan Yhdysvaltain atomienergiakomission (AEC) Hanfordin laitoksen yläpuolella on havaittu rakenteeltaan pyöreitä kohteita 30.7.1950 alkaen. Kohteiden kerrotaan lentäneen yli 4,5 kilometrin korkeudessa. Ilmavoimien hävittäjät eivät kyenneet torjumaan tunkeilijoita. Jokainen yksikkö on asetettu hätätilaan...”.[25] Tunnistamattomia lentäviä kohteita on havaittu useiden uraanin tuotantolaitosten ja ydinasesäilöjen yläpuolella.[26] Yhdysvaltalaisten ufotutkijoiden mukaan USA:ssa on tuskin yhtään ydinvoimalaa, jonka ympäristössä ei olisi havaittu ufoja. Suomalaisten ufotutkijoiden mukaan havaintoja ydinvoimaloiden yhteydessä on tapahtunut myös Suomessa.[27]

Vuonna 2016 WikiLeaks paljasti, että Mitchellin edustaja oli ollut yhteydessä Hilary Clintonin kampanjapäällikköön keskustellakseen siitä, miten maan ulkopuolisilta saatu nolla-pisteen -energia voisi pelastaa planeettamme globaalilta lämpenemiseltä.[28]

Vuonna 2008 Mitchell kertoi Kerrang Radion haastattelussa tietävänsä useista luotettavista lähteistä, että vuonna 1947 USA:n Roswelliin New Mexicoon tippui maan ulkopuolinen alus.[29] Viranomaiset Yhdysvalloissa saivat Mitchellin mukaan jo tuolloin haltuunsa maan ulkopuolista teknologiaa sekä vieraiden ruumiita. Ufoa ohjanneet olennot olivat pienikokoisia ja samanlaisten olentojen vierailuja tutkitaan hänen mukaansa virallisilla tahoilla edelleen.[30]

Mitchell kertoi jo vuonna 2004 floridalaiselle uutislehdelle St. Petersburg Times:lle, että Yhdysvaltain hallituksen sisäpiiriläisillä on tutkimusohjelma haltuun saatujen maan ulkopuolisten ruumiiden suhteen. Hän lisäsi, että tämä ryhmä lopetti tiedottamisen aiheesta USA:n presidenteille jo John F. Kennedyn jälkeen.[31]

Mitchellin mukaan kyseiset tapahtumat salattiin suurelta yleisöltä 60 vuotta. Hänen mukaansa tosiasiat ufokontakteista vuotavat vähitellen ulos ja jotkut meistä ovat etuoikeutettuja tulemaan niistä tietoisiksi. Mitchell kertoi jo Nasa-aikanaan olleensa tietoinen näistä kontakteista, mutta astronautteja pyydettiin vaikenemaan asiasta.

Mitchell kertoi myös, että Yhdysvaltain avaruusjärjestöllä on ollut yhteyksiä avaruusolentoihin ja että kontaktissa olleet olennot olivat pienikokoisia ja näyttivät kummallisilta. Hänestä perinteinen kuva, jossa avaruusolennot on kuvattu isopäisinä ja isosilmäisinä, oli oikeaan osuva. Mitchellin mukaan ihmisten teknologia kulki kaukana jäljessä näiden vieraiden teknologisesta kehityksestä. ”Olemme kulkemassa kohti asioiden lopullista paljastumista”, hän totesi.[32]

 

Astronautti, joka otti elämäntehtäväkseen ufosalailun paljastamisen

Nasan ensimmäisellä miehitetyllä avaruuslennolla mukana ollut astronautti ja ilmailualan insinööri Gordon Cooper on kertonut avoimesti omasta ufohavainnostaan. Hän oli nähnyt lentokoneestaan hopeametallisen fysiikan lakeja liikkeillään uhmaavan ufon vuonna 1951 lentäessään Länsi-Saksan yläpuolella.[33]

Vuonna 1963 avaruuslennollaan Cooper raportoi seuranta-asemalle tarkkailevansa vihreän hehkuvaa kohdetta yläpuolellaan, joka lähestyi nopeasti hänen avaruuskapseliaan. Australian Perthin lähellä sijaitsevan Muchean seuranta-aseman tutka havaitsi myös kiinteän kohteen. Havainto raportoitiin yhdysvaltalaisen televisioverkon NBC:n toimesta, mutta kun Cooper laskeutui maahan, toimittajia kiellettiin kysymästä mitään havainnosta.

Cooper kertoi myös nähneensä Nasa-vuosinaan Yhdysvaltalaisessa lentotukikohdassa vieraiden aluksia ja avaruusolentoja. Cooper väitti Nasan salaavan näitä tietoja sitoen myös astronautit salassapitovelvollisuuksien alaisiksi. Hän kertoi, että Nasan tutka-asemat saivat päivittäin havaintoja tuntemattomista kohteista ja näiden muodostelmista Yhdysvaltain ilmatilassa.

Joulukuussa 2003 Nasa joutui oikeuteen tiedonvapauslain rikkomisesta ja asiakirjojen pimittämisestä ns. Kecksburgin ufotapauksen vuoksi (9.12.1965), kun 40-50 ihmistä oli todistanut tunnistamattoman esineen maahansyöksyn. Asiakirjat koskivat avaruudesta peräisin olevien kappaleiden takavarikointioperaatioita ja analyysia kappaleiden alkuperästä. Nasan selitys oli, että asiakirjat olivat kadonneet. [34]

Cooperin mukaan Nasalla oli tuhansia sivuja silminnäkijähavaintoja ja dokumentteja ufokohtaamisista, mutta nämä salattiin, koska viranomaiset uskoivat ihmisten menevän paniikkiin ja luulevan maan ulkopuolisten valtaavan maan. Cooper on myös todistanut YK:ssa komitealle ufotapahtumista.[35]

Cooper on antanut haastatteluja, joissa hän kertoo avoimesti sekä omista että kollegoidensa ufohavainnoista ja viranomaisten syistä salata havainnot. Yksi tällainen olisi se, että vieraiden teknologia on liian ylivertaista ja niin paljon kehittyneempää kuin omamme.[36]

Cooperin elämäkertakirjasta voi päätellä, miten Cooperin oli hyvin vaikea hyväksyä, että näin tärkeä asia pimitettiin. Tästä johtuen hän aktivoitui pysyvästi puhumaan aiheesta. Cooper kertoo elämäkertakirjassaan ”Leap of Faith” ufohavainnosta, jossa hopeisen metallinen lentävä kiekko laskeutui Yhdysvaltain ilmavoimien salaiseen Edwardsin lentotukikohtaan vuonna 1957. Kun alusta lähestyttiin, se katosi hehkuen valtavalla nopeudella äänettömästi. Lautanen kuvattiin filmille ja siitä saatiin useita valokuvia. Asia raportoitiin Washingtoniin asti, mutta Cooperin mukaan koko välikohtaus salattiin ja vaiettiin täydellisesti aivan kuin sitä ei olisi koskaan tapahtunutkaan.[37]

Myös useat muut astronautit ovat kertoneet Yhdysvaltain viranomaisten salaavan ufokohtaamiset ja niistä saadut todisteet maan ulkopuolisten kanssa. Klassisin salailutapauksista on Roswellin lautasmaisen aluksen haltuunotto vuonna 1947.

 

Roswellin kuuluisa ufotapaus

Chicagon yliopiston ydinfyysikko Stanton Friedman on tutkinut useita vuosia Roswellin tapausta ja ufojen maahansyöksyjä. Hänen aihetta käsittelevissä kirjoissaan on lukuisten ihmisten havaintoja sekä tippuneista lautasmaisista aluksista että näiden ohjaajista.[38]

Friedmanin mukaan 1940-50-luvuilla USA:ssa tapahtui useita ufojen maahansyöksyjä samoilla seuduilla. Siten silminnäkijähavainnot alueelta tuona aikana eivät liity pelkästään Roswellin tapaukseen. Friedman on haastatellut yli sataa todistajaa Roswellin tapaukseen liittyen ja hänen mukaansa näyttö tapahtuman aitoudesta on kiistaton. Tapauksen yhteydessä viranomaiset ovat jääneet kiinni valehtelusta monta kertaa. Ensin ufon kerrottiin olevan maahan syöksynyt lautasmainen alus, sitten säähavaintopallo ja tämän jälkeen selitykset ovat vaihtuneet lisää.[39]

Timothy Good tuo esiin kirjassaan Sisäpiiri, että Roswellissa vuonna 1947 ainakin kaksi maan ulkopuolisten alusta syöksyi miehistöineen maahan. Raporttien mukaan yksi olento olisi selviytynyt toisesta aluksesta hengissä, viisi kuollut ja näistä kahden ruumiit olisivat säilyneet hyvin. Teoksen mukaan olennoille tehtiin ruumiinavauksia, joiden perusteella heidän verensä todettiin olevan hyvin samankaltaista kuin ihmisen, mutta reagoivan happeen täysin eri tavalla.[40]

Goodin kirjassa tuodaan esiin myös toisen maailmansodan aikaisen esikuntapäällikön ja vuosina 1947-49 USA:n ulkoministerinä toimineen kenraali George C. Marshallin lausunto. Sen mukaan Yhdysvaltain armeija oli saanut haltuunsa muukalaisaluksen miehistöineen ja myös jonkinlaisen kontaktin heihin. Kenraali on kertonut kolmesta erillisestä ufotapauksesta, joissa ufolaskeutumiset olisivat aiheuttaneet palamisongelmia olentojen iholle näiden altistuttua hapelle. Tämä olisi johtanut tuhoisiin seurauksiin miehistön osalta.[41]

Goodin teoksessa on useiden sotilashenkilöiden ja Roswellin lentotukikohdassa työskennelleiden ihmisten todistuksia maahan pudonneesta ufosta. Lautasmaisen aluksen takavarikointioperaatiossa mukana ollut kersantti Ernest R. Robbins kuvaa teoksessa, miten aluksesta olisi löytynyt kolme olentoa, joista kaksi oli vielä elossa. Toinen elossa olleista oli pahoin loukkaantunut ja toinen hyvissä voimissa. Robbinsin mukaan olennoilla oli päärynän muotoinen pää, isot mustat silmät ja niiden ihonväri oli ruskea.

Ilmakehä- ja avaruusalan insinööri Clark C. McClelland työskenteli kolmen vuosikymmenen aikana lukuisissa Nasan projekteissa Cape Canaveral/Kennedy -avaruuskeskuksen laukaisulaitoksissa. Eräällä tauolla McClelland oli keskustellut läheisen työtoverinsa Yhdysvaltain avaruusohjelman päähahmon Wernher von Braunin kanssa. McClelland tiesi, että von Braun oli työskennellyt Roswellin alueella juuri ufon putoamisajankohtana. Siksi hän kysyi von Braunilta, mitä tämä tiesi Roswellin tapahtumista. Von Braun oli kertonut hänelle seuraavaa:

Brown oli kertomansa mukaan viety törmäyspaikalle tekemään analyysia pudonneesta erikoisesta aluksesta. Hänen mukaansa aluksen pinta muistutti elävää biomateriaalia ja oli kuin ihoa. Aluksessa oli ollut myös miehistöä ja olentojen ruumiit oli kannettu lääkintätelttaan. Olennot olivat pienikokoisia, hentorakenteisia, isopäisiä ja suurisilmäisiä. Braunin mukaan aluksen materiaali oli hyvin kevyttä ja äärettömän kestävää ja sen sisätiloissa ei ollut juurikaan laitteita. Vaikutti aivan kuin alus ja olennot toimisivat jotenkin yhdessä. Von Braun oli kertonut nämä asiat vain, koska McClelland lupasi pitää suunsa kiinni. McClelland toikin asiat julkisuuteen vasta, kun tapahtumista oli kulunut yli 50 vuotta ja von Braun oli jo kuollut.[42]

 

Tiedustelupalvelujen vuotoja

Vuotoja on tullut myös tiedustelupalvelujen leiristä:

Heinäkuussa 2012 Brittiläinen Daily Mail julkaisi 25 vuotta CIA:n palveluksessa toimineen Yhdysvaltain tiedustelupalvelun agentin Chase Brandonin haastattelun. Hän kertoi avoimesti, että Roswellin tapauksessa kyse oli maahan pudonneesta maan ulkopuolisesta avaruusaluksesta.[43]

Toinen näkyvä entinen CIA-agentti, joka on julkisesti kommentoinut ufojen maahansyöksyjä, on tiedustelupäällikkö Virgil Armstrong[44]. Hänen mukaansa viranomaisilla on valtavat maanalaiset luolastot ufosalaisuuksia varten. Armstrong on kertonut Uudesta Meksikosta löydetystä kiekkomaisesta aluksesta, jonka sisältä löytyi kuuden pienikokoisen olennon (105-120 cm) ruumiit. Olennoilla oli vartalon myötäiset hopeiset asut, suuri pää sekä käsissä neljä sormea. Armstrong on kertonut, että hänen esimiehensä määräsivät tapauksen salattavaksi sekä löytyneen aluksen takavarikoiduksi.[45]

 

Nasan avaruusprojekteissa työskennelleiden paljastuksia

Nasan Mercury -projektissa mukana ollut Donald Slayton kertoi aikanaan omasta lautashavainnostaan avoimesti. Hän oli tuolloin testaamassa hävittäjä-lentokonetta Yhdysvaltojen Minneapoliksessa kirkkaana aurinkoisena iltapäivänä vuonna 1951. Ensin hän luuli kohdetta leijaksi tai sääpalloksi, mutta päästyään lähemmäksi näki, että kyse oli harmaasta metallisesta kiekosta. ”Se näytti tyypilliseltä lentävältä lautaselta 45 asteen kulmassa, kunnes kiihdytti nopeasti ylöspäin häviten näkyvistä.”[46]

Princetonin yliopiston fysiikan professori ja Nasan Mars -tehtävään (joka myöhemmin peruttiin) määrätty Brian O´Leary (1940-2011) sanoi lähtiessään Nasasta: ”Meillä on runsaasti todisteita siitä, että meihin on otettu yhteyttä. Vieraat sivilisaatiot ovat tarkkailleet meitä pitkän aikaa. Heidän ulkonäkönsä on outo mistä tahansa perinteisestä länsimaisesta materialistisesta näkökulmasta katsottuna.”

18 syyskuuta vuonna 1994 O´Leary puhui Uuden Tieteen Kansainvälisessä Foorumissa Fort Collinsissa Coloradossa: ”USAn hallituksessa toimiva salainen ryhmä on pitänyt lähes 50 vuotta massat poissa ufojen ja maan ulkopuolisen kontaktin ääreltä. Meillä on kontakti maan ulkopuolisiin sivilisaatioihin. Tämä tieto on hyvin tiedossa CIA:n, NSA:n (National Security Agency: Kansallinen Turvallisuusvirasto) ja DIA:n (Defense Intelligence Agency: Yhdysvaltain Asevoimien Tiedusteluorganisaatio) sisällä toimivan eliittiryhmän piirissä. Iran-Contra- ja Watergate-skandaali ovat pieniä asioita verrattuna tähän kosmiseen ”watergateen” ufoista, mielen kontrollista, geenitekniikasta, vapaasta energiasta ja antigravitaatiosta.”

O´Leary kirjoitti myös esipuheen CSETI:n (Center for the Study of Extraterrestrial Intelligence; Maanulkopuolisen Älyn Tutkimuskeskus) perustajan lääketieteen tohtorin Steven Greerin kirjaan Hidden Truth, Forbidden Knowledge. Kirja käsittelee maan ulkopuolisten läsnäoloa maassa sekä juuri vapaata energiaa sekä antigravitaatiota.

O´Leary puhui ufoista ja avaruusolennoista erityisesti sen jälkeen, kun hän itse koki kuolemanrajakokemuksen, jonka jälkeen hän koki asian tärkeäksi.[47]

Ufoista ovat raportoineet myös astronauttina työskennellyt majuri Robert White ja Nasassa toiminut fyysikko Joseph Walker. Walker kuvasi kahdesti lentonsa aikana ufoja vuonna 1962. Tähän päivään mennessä filmejä ei ole esitetty yleisölle. Apollo 17 -lennolla mukana ollut astronautti Eugene Cernan sanoi julkisesti vuonna 1973 Los Angeles Times -lehden artikkelissa, että ufot tulevat toisista sivilisaatioista.[48]

Vuonna 1965 Yhdysvaltain ilmavoimien upseeri astronautti Ed White ja ilmailualan insinööri astronautti James McDivitt ohittivat Hawaijin Gemini -avaruuskapselissaan, kun he näkivät metallisen ufon suoraan edessään. McDivitt otti useita kuvia kohteesta, joita ei ole koskaan julkaistu. Hän kuvasi kohdetta näin: ”Sillä oli hyvin tarkka muoto. Se oli valkoinen sylinterimäinen esine, jolla oli pitkä käsivarsi, joka työntyi esineen sivusta ulos.”[49]

Nettisivusto ThoughtCo julkaisi vuonna 2014 Apollo 11:n kuumatkasta tehdyn uuden dokumentin myötä artikkelin, jonka otsikko oli ”Apollo 11:n miehistö näki ufon.” Dokumentti keskittyy astronauttien salattuihin ufohavaintoihin ja sivusto kertaa mm. Gemini-astronauttien James Lowellin ja Frank Bormanin ufohavainnot toisella avaruuslennollaan vuonna 1965:

Borman raportoi Cape Kennedyn kontrolli-keskukseen vieraasta avaruusaluksesta, jonka hän näki kapselistaan jonkin matkan päässä. Kontrollikeskus kysyi, näkevätkö miehet ehkä Nasan oman Titan -raketin vai onko kyse todellisesta ufohavainnosta. Borman vastasi, että heillä on useita todellisia havaintoja vieraasta kohteesta ja että tämän lisäksi he näkevät koko ajan myös Titan raketin.[50]

 

Venäjä kertoi olevansa tietoinen ufoista

Moskovan yliopiston professori Vladimir Azhazha on ilmoittanut, että Neuvostoliitto oli hyvin tietoinen astronauttien ufokohtaamisista. Hänen mukaansa Nasa-astronautit ja Yhdysvaltain kuuluisat kuu-kävijät Neil Armstrong ja Edwin Aldrin kohtasivat kaksi suurta esinettä heti kuuluisan kuulaskeutumisensa jälkeen vuonna 1969. Venäläinen tiedemies tohtori Aleksandr Kazantzev on lisäksi kertonut venäläisten olevan tietoinen, miten Aldrin kuvasi elokuvafilmille ufon avaruuskapselistaan ja jatkoi vielä kuvaamista sen jälkeen, kun hänen ja Armstrongin moduuli poistui paikalta.[51]

Neuvostoliitossa armeijan edustajat ja usein myös poliittinen johto ovat ilmaisseet tutkivansa ufoja vakavasti. Mihail Gorbatŝov sanoi 26.4.1990: ”Ufoilmiö on todellinen. Meidän tulisi käsitellä ilmiötä vakavasti ja tutkia sitä.” [52]

Kun kuukävijäkaksikosta Neil Armstrong noudatti Nasan tiukkaa sensuuri-linjaa, on sen sijaan Aldrin puhunut aiheesta rohkeammin. Aldrin on todennut: ”Päivämäärän heinäkuun 20:s vuonna 1969 merkitys ei ole se, että ihmisen jalat koskettivat kuun pintaa, vaan se, että sinä päivänä ymmärsimme, että ihmiset jakavat universumin muiden älykkäiden olentojen kanssa.” [53]

 

Mitä kuuluisalla kuukävelyllä lopulta tapahtui?

Kuuluisan Apollo 11 avaruuslennon aikana vuonna 1969 koettiin kahden minuutin radiokatkos ja Nasan selitys laitteiden ylikuumenemisesta on kyseenalaistettu eri lähteissä. Timothy Good tuo kirjassaan Above Top Secret esiin, että HAM radio-operaattorit vastaanottivat tämän katkon aikana keskustelun, jossa Aldrin ja Armstrong totesivat jonkun katselevan heitä. [54]

Myös yhdysvaltalainen kirjailija Otto Binder on esittänyt, että vuonna 1969 ufoja havaittiin kraatterin reunalla kuussa. Binderin mukaan VHF-vastaanotto-laitteiston omistaneet radio-operaattorit taltioivat seuraavan keskustelun Nasan valvontakeskuksen ja Apollo 11 astronauttien välillä (virallisista lähetyksistä kohta oli sensuroitu pois):

Valvontakeskus: ”Mitä siellä on?”

Apollo 11: ” Nämä ovat kookkaita, valtavia... HYVÄ JUMALA… te ette uskoisi tätä. Minä sanon teille, että täällä on toisia avaruusaluksia. Ne ovat rivissä kraatterin reunan toisella puolella. Ne ovat kuussa tarkkailemassa meitä.” [55]

Astronautti Edwin Aldrin selitti vuonna 2006 televisiodokumentissa ”Apollo 11: The Untold Story”, että astronautit näkivät ufoja matkallaan kuuhun, mutta heidän ei sallittu keskustella tästä Nasan kanssa suorassa ulostulleessa taltioinnissa.[56]

Nasan viestintäpäällikkönä/insinöörinä toiminut Maurice Chatelain vahvisti vuonna 1979, että Neil Armstrong oli ilmoittanut nähneensä kaksi ufoa kraatterin reunalla kuuluisalla kuulennollaan. Chatelain vahvisti myös, että Apollo 11: n radiolähetykset keskeytettiin useaan otteeseen tämän uutisen piilottamiseksi yleisöltä.[57]

Chatelainin mukaan asia oli yleistä tietoa Nasassa tuolloin, mutta asiasta ei puhuttu ulos. Hänen mukaansa kaikkia Gemini- ja Apollo -avaruuslentoja seurattiin ufojen toimesta; joitakin kauempaa ja toisia myös hyvin läheltä. Joka kerta, kun näin tapahtui, astronautit ilmoittivat asiasta valvontakeskukselle, joka määräsi täydellisen vaitiolon asiasta. [58]

Myös astronautit Alan Bean, Owen Garriot ja Jack Lousma tekivät avaruuslennollaan havainnon suuresta kirkkaasta punaisesta kohteesta vuonna 1973. [59]

 

Lisää ufovuotoja politiikan huipulta

Näkyvimpiä ufoaiheeseen tarttuneita poliitikkoja on ollut Kanadan ex-puolustusministeri Paul T. Hellyer. Hän joutui työnsä takia törmäämään ufoilmiöön jo työskennellessään politiikan parissa 1950-60-luvuilla. Vapautuessaan hallitusvastuusta Hellyer on avautunut ufoasioiden suhteen.

Huhtikuussa 2015 Hellyer kertoi julkisesti, että maailman hallituksien johtajat eri maissa ovat päättäneet salata ufoyhteyden, josta he ovat hyvin tietoisia. Hellyer puhui täydelle salille Galgaryn yliopistossa kutsuen hallituksia avaamaan salatut ufokansiot. Hän painotti, että osa medioista on vastahakoinen käsittelemään aihetta ja siksi totuuden tietävien on vain jatkettava työtään, kunnes jonakin päivänä kriittinen massa pystyy avaamaan asian lopullisesti.

Hellyer on puhunut aktiivisesti vuodesta 2005 saakka siitä, miten sisäpiiriläiset tietävät avaruusolentojen jatkuvan vierailun. Hän on kertonut avoimesti myös omasta ufohavainnostaan Toronton lähellä ja siitä, miten paljon hän saa ihmisiltä raportteja ufokontakteista.

Hellyer uskoo, että vieraat ovat käyneet planeetallamme myös ennen teknologista kehitystämme, mutta olemme vasta nyt asiasta laajemmin tietoisia. Hänestä jo nyt esiin tulleet dokumentit näyttävät, että erityisesti neljä erityyppistä olentolajia on vieraillut maapallolla toistuvasti useita vuosia. Hellyer on vuosia perännyt salattuja ufotietoja avoimiksi.[60]

Vuonna 2016 kesäkuussa uutistoimistot eri puolilla maailmaa kertoivat maailman johtavien ufotutkijoiden konferenssista, jossa Hellyer oli kertonut hallituksen ex-hätätilanteiden asiantuntijan todistaneen hänelle ufosalailun. Vähän ennen kuolemaansa mies oli kertonut, miten hänet oli viety Alue 51:n sotilastukikohtaan ja hänelle oli näytetty säilöttyjä maan ulkopuolisten lautasen muotoisia avaruusaluksia. Hän oli myös päässyt sisäpuolelle näitä tutkimaan, mutta sitä ennen hänen oli allekirjoitettava valaehtoinen todistus olla kertomatta mitään kenellekään näkemästään. Tämä ilmavoimien aikainen ystävä oli soittanut Hellyerille vähän ennen kuolemaansa kokien, että hän haluaa avautua ja kertoa salatun asian jollekin ennen kuolemaansa. [61]

Vuonna 2014 Hellyer toi esiin useassa uutismediassa näkemyksensä, miten avaruusvieraat voisivat tehdä yhteistyötä ihmisten kanssa ja jopa antaa teknologiaansa käyttöömme, ellei ihminen olisi edelleen niin saastuttava ja sotaisa omassa toiminnassaan. [62]

Ufotutkimusryhmät maailmalla ovat päätelleet eri maissa vuosikymmenien aikana esiin tulleesta ufohavaintomateriaalista, että maapallolla olisi käynyt jo useita kymmeniä eri lajityypin avaruusvieraita. Paul T. Hellyer puhui venäläisen TV-aseman haastattelussa, miten ihmiskunta olisi kohdannut jo 80 maan ulkopuolista lajia.[63]

 

USA:n ja Englannin ilmavoimien ufotutkimukset

Goodin kirjassa esitetään useita aiemmin huippusalaisiksi luokiteltuja selontekoja lentäjien ja ilmavoimien ufohavainnoista sekä ufojen haltuunotoista 1940-luvulta alkaen. Raporteista selviää, miten usein avaruusolentoja on löydetty pudonneista ufoista. Yleensä ne kuljetettiin ilmavoimien toimesta Nevadan autiomaassa sijainneelle Alue 51:lle tai Wright-Pattersonin tukikohtaan.

Eräs tällainen ufon löytyminen tapahtui vuonna 1948 Uudessa Meksikossa lähellä Aztecin kaupunkia. Lautasen muotoinen alus oli noin 30 metrin mittainen ja sen sisältä löytyi 16 metrin mittaista humanoidia, joiden ihonväri oli tummanruskea. Olennot olivat kuolleita ja ne kuljetettiin Wright Fieldin tukikohtaan (myöh. Wright-Patterson). Olennoilla oli isot hiuksettomat päät ja kyyneleen muotoiset silmät ja heidän sukupuolensa kyettiin määrittämään vasta ruumiinavausten avulla varsinaisten sukuelimien puuttuessa.

Goodin lähteiden mukaan tieto, jota oli saatu tutkimalla ufoalusten voimanlähdettä, katsottiin armeijan piirissä salaisemmaksi kuin atomipommi. Alus oli alumiinin kaltaista kevyttä metallia ja niin kestävää, että 5500 celsiusasteen kuumennus tai timanttipora ei tehnyt siihen kummoistakaan vaikutusta. Alusta tutkineiden mielestä eräs kiehtova yksityiskohta oli se, että se tuntui rakentuvan yhteen lukkiutuvista osista eli se oli koottu palasista. Kun rakennelma lukkiutui, piti tietää tarkkaan, miten ja missä järjestyksessä purkaminen tapahtuu, jotta osat saatiin auki ja irti. [64]

Uforaporttien kasvun kerrotaan olleen 1940-50 -luvuilla Yhdysvalloissa niin räjähdysmäistä, että se aiheutti armeijan johdossa huolta ja korkean tason huippusalaisia kokouksia. Tuolloinen Yhdysvaltain ilmavoimien tiedustelun johtaja kenraalimajuri Charles P. Cabell totesi omaelämäkerrassaan: ”Ilmavoimien tiedusteluosaston arkistohyllyt olivat pullollaan lentäviä lautasia. Raportit olivat todella arvoituksellisia ja ne sisälsivät lukuisia havaintoja hyvinkin laajalta alueelta.” [65]

Lentävistä kiekoista kirjoitettiin 1940-50 –luvun vaihteessa lukuisia kirjoja. Kuuluisasta Frank Scullyn [66] ufokirjasta Yhdysvaltain armeijan tiedustelu-upseeri Edward J. Ruppelt sanoi, että kaikista lentävistä lautasista kertovista kirjoista se aiheutti sotilastahoille eniten päänsärkyä, sillä se oli lähinnä totuutta.

Ufohavaintoja tehtiin myös korkeilla virallisilla tahoilla. Ilmavoimien kenraalin sir Peter Horsleyn mukaan Ison-Britannian asevoimien komentaja suuramiraali Louis Mountbatten kiinnostui ufoaiheesta havaittuaan erikoisen aluksen toisessa maailmansodassa. Mountbatten kirjoitti ufoista myöhemmin: ”Heidän etumatkastaan kertonee jo se, että he kykenevät matkaamaan gravitaatiolaeista piittaamatta. Yhdysvaltalaisten tieteentekijöiden mukaan he ovat jopa leikitelleet V2-ohjusten kanssa. Jos he todella kutsuisivat itsensä peremmälle maailmaamme, kapitalistit ja kommunistit saattaisivat lopettaa keskinäisen sotansa. Itse asiassa, ihmiskunnan olisi tuolloin yhdistyttävä, mikäli se mielisi selviytyä.” [67]

Tiedustelu-upseeri Edward J. Ruppeltin mukaan Ison-Britannian kuninkaalliset ilmavoimat (RAF) ”virallisesti tunnusti” ufoilmiön olemassaolon jo vuonna 1952. Havaintoja oli yksinkertaisesti niin paljon ja luku koko ajan vain kasvoi. Myös tieto avaruuden vieraista lisääntyi vähitellen. Kun ensi alkuun armeija määrättiin useissa tapauksissa tulittamaan vieraita, niin ainakin puheissa tuli ilmi myös toisenlaista suhtautumista. Hävittäjäilmavoimien komentaja kenraali Hugh Dowding totesi avaruuden vieraista: ”Emme saa yleistää vierailijoiden alkuperää tai motiiveja. Ehkä jotkin korkeamman tason saavuttaneista haluaisivat auttaa ihmiskuntaa sen läpikäymässä evoluutioprosessissa. Toiset taas saattavat olla huolissaan meistä haluten varmistaa, ettemme riko itseämme saati muita uusilla atomileluillamme. Joidenkin vierailijoiden suhtautumistapa meihin voi olla hieman kliinisempi, kuten tutkijalla, joka polulta poikenneena löytää kannon alta uuden toukkalajin. [68]

Armeija selvästi etsi uudenlaista suhdetta ufoilmiöön. Biokemisti Rolf Alexander keskusteli ufoaiheesta Yhdysvaltain armeijan asevoimien päällikön kenraali George C. Marshallin kanssa 1940-50-lukujen taitteessa. Alexander lausui tapaamisen jälkeen: ”Yhdysvaltalaiset auktoriteetit olivat Marshallin mukaan vakuuttuneita humanoidien hyväntahtoisista aikeista jopa siinä määrin, että Yhdysvaltain armeijan ilmavoimille oli annettu käsky olla hyökkäämättä vierailijoiden alusten kimppuun. Kenraali oli varma, että humanoidit yrittivät selvittää keinoja, joiden avulla he kykenisivät laskeutumaan turvallisesti maailmaamme, säilymään hengissä ilmakehässämme ja solmimaan näin ystävyyssuhteet.” [69]

 

Exopoliittinen liike vaatii ufojen virallista tunnustamista

Maan ulkopuoliset vierailut ovat saaneet puolesta puhujikseen myös kokonaisia kansainvälisiä liikkeitä. Eräs tällainen on yli 30 maahan levinnyt Exopoliittinen liike. Se on vakuuttunut maan ulkopuolisten vieraiden todellisuudesta. Erityisen aktiivinen Exopolitics-liikkeessä on ollut Queenslandin yliopiston filosofian tohtori Michael M. Salla, joka on kirjoittanut useita teoksia maan ulkopuolisesta yhteydestä sekä viranomaisten salailusta.[70]

Yhdysvaltain Exopolitics -liike Stephen Bassettin vetämänä on jo useita vuosia pyrkinyt vaikuttamaan Yhdysvaltojen hallitukseen siten,että salatut ufokansiot avataan kokonaan kansalle. Organisaatio on Yhdysvalloissa sen perustamisesta lähtien ollut jatkuvasti yhteydessä maan viranomaisiin ja uutismedioihin vaatien vakavaa keskustelun aloittamista aiheesta.

Liike kertoo tarkoituksekseen levittää ja edistää luotettavaa tietoa ufo-aiheesta yhteistyössä maailmanlaajuisen verkoston kanssa. Pyrkimys on saada ihmiset tiedostamaan maan ulkopuolinen läsnäolo sekä siitä jo olemassa olevat todisteet.

Exopolitics -liike toteaa sivuillaan: ”Useat tutkijat ja aktivistit tutkittuaan massiivista näyttöä avaruusolentohypoteesista ovat päätyneet sellaiseen lopputulokseen, että ei ole kysymys enää siitä, onko ulkopuolista älyä planeetallamme, vaan siitä mitä aiomme tehdä asialle”.[71]

Stephen Bassett on ilmaissut haastatteluissaan, että hallitukset vuotavat tänään jo osin tahallisesti ufotietoa ulos miettien, miten salatun totuuden paljastaminen tehtäisiin mahdollisimman kivuttomasti. Bassettin mukaan Yhdysvalloissa kansa on jo tietoinen suurelta osin, miten hallitukset ovat valehdelleet ufoasioista. Hän on nähnyt tärkeänä, että Euroopassa useat valtiot ovat paljastaneet aiemmin salattuja uforaportteja.[72]

Yhdysvaltalaisessa Time-lehdessä julkaistiin vuonna 1997 tutkimus, jonka mukaan 80 % yhdysvaltalaisista uskoi maan hallituksen salaavan tietoja maan ulkopuolisten olentojen olemassaolosta.[73]

   

Onko ufovuodot valmistelua viralliselle ilmoitukselle ufokontaktista?

Vuonna 2017 maailmalla uutisoitiin, että globaalinen tiedotus maan ulkopuolisten läsnäolosta planeetallamme olisi jo valmistelussa. Salailua vastustavien aktivistien mukaan vuosikymmeniä jatkunut ufovierailujen salailulinja on muuttunut. Uforaporttien paljastukset eri maissa viestisivät siitä, että ufojen kieltämisen kulttuuri olisi loppumassa ja merkittävä muutos ajattelussa olisi tapahtumassa.

Euroopan lisäksi myös Yhdysvaltain hallitus oli alkanut paljastaa aiemmin salattuja uforaporttejaan. Jo avatut dokumentit viimeisen 70 vuoden ajalta viittasivat aktivistien mukaan kolmeen asiaan:

  1. Maapallolla on vierailtu ja vieraillaan maan ulkopuolisten olentojen toimesta
  2. Tämä tieto on piilotettu yleisöltä systemaattisen ja hyvin organisoidun salailun avulla
  3. Hallitukset tietävät, että nämä johtopäätökset ovat totta ja ihmiskunnan on aika tietää nämä totuudet

Wikileaks -vuotojen kautta on selvinnyt myös, että ufoaihe on ollut hallituksien ja sotilastiedustelun pääkohde viime vuosikymmenet.

Salattujen raporttien avaamisen syynä on nähty kansalaisten valmisteluvaihe ilmoituksille siitä, että Maapallolla vierailee älykkäitä olentoja. Antropologi ja filosofian tohtori Lisa Galarneau toteaa: ”Näiden hallituksellisten paljastusten, tieteellisten eksoplaneettojen löytämisilmoitusten sekä sisäpiiriläisten vuotojen kautta yleisöä valmistellaan virallisiin ilmoituksiin maanulkopuolisten avaruusvieraiden läsnäolosta. Tämä tietoisuuden lisäämiskampanja on tarkoituksellista pyrkimystä valmistaa ihmiskuntaa viralliselle asian paljastamiselle. Tämä on tärkeä askel kohti avointa yhteydenpitoa maapallon ulkopuolisiin älykkäisiin olentoihin, jotka eivät ole näyttäneet vihamielisiä aikomuksia ihmiskuntaa kohtaan ja jotka voivat auttaa ihmiskuntaa joissakin vaikeimmissa ongelmissamme, kuten energia-asioissa, ilmaston muutoksessa, saastumisessa ja resurssien niukkuudessa.”

Julkilausuma loppuu sanoihin: ”Paljastuksia tulee. Me emme ole yksin kosmoksessa, emmekä ole koskaan olleet. Kansalaisten on saatava tietää tämä asia.” [74]

Edesmennyt Cambridgen yliopiston fyysikko Stephen Hawking ehti myös ottaa kantaa ufosalailuun. Hawking oli vierasluennoitsija presidentti Bill Clintonin toisessa Millennium-illassa Valkoisessa Talossa maaliskuun 6. päivä 1998, jolloin hän totesi: ”Totta kai on mahdollista, että ufot todella sisältävät maan ulkopuolisia olentoja, kuten monet ihmiset uskovat ja hallitus hyssyttelee asiaa.” [75]

 

Miksi ufot salataan?

Avatuista uforaporteista selviää, että eri maiden armeija ja tiedustelupalvelut ovat tutkineet ufoja jo vuosikymmeniä. Miksi sitten viranomaisten suora ilmoitus maan ulkopuolisesta kontaktista puuttuu?

USA:ssa virallinen ufojen tutkimuselin Robertsonin paneeli päätyi vuonna 1953 suosittelemaan ufoasioiden vaimentamista. Ufojen taholta ei koettu uhkaa, mutta ilmiöiden korostettu mainitseminen tiedotusvälineissä nähtiin uhkaavan valtion suojaelinten säännöllistä toimintaa. Nähtiin syntyvän hysteriaa ja epäluottamusta laillista valtaan kohtaan, jonka varjossa todellisia vihollisuuksia ei enää huomattaisi. Siksi nähtiin tärkeänä riistää ufoilta erikoisasema ja mystinen sädekehä. [76]

Ufosalailun yhdeksi syyksi aihepiirin teksteissä ilmoitetaan uskontojen arvomaailma. Eri uskontojen suhde avaruuden elämän suhteen on ollut enimmäkseen kielteinen varsinkin aiemmilla vuosisadoilla. Jonkinlaisesta muutoksesta kertoo se, että Vatikaanin ja paavin sisäpiiriin kuuluva Monsignor Corrado Balducci on kertonut julkisuudessa, että avaruusolentokontaktit ovat todellinen ilmiö. Balducci on esiintynyt Italian televisiossa kertoen, että avaruusolentokontaktit eivät ole demonista perää, eivätkä psykologisen vajaavaisuuden tai hallusinaatioiden luomia ilmiöitä.

Vaikka Balducci on korostanut omaa henkilökohtaista kiinnostusta ufoihin virallisen Vatikaanin sijasta, hänen mukaansa Vatikaani seuraa ufoilmiötä tarkkaavaisena (vaikka ei kovaa ääntä pitäen). Balduccin mukaan asiaa pitäisi tutkia enemmän. Hänen mukaansa Vatikaani on vastaanottanut paljon informaatiota eri maiden suurlähetystöissään maan ulkopuolisista olennoista ja heidän kontakteistaan ihmisiin. Näin on tapahtunut Balduccin mukaan esimerkiksi Meksikon, Chilen ja Venezuelan suurlähetystöissä.[77]

Toinen esiin tullut syy ufosalailuun on astronautti Gordon Cooperin esiintuoma ajatus maan ulkopuolisten vieraiden teknologian ylivertaisuudesta. Armeijoille tuottaa tuskaa ilmoittaa kansalaisilleen, että heillä ei ole mahdollisuutta kontrolloida ylivertaisen teknologian omaavia vieraita. Vaikka ufojen taholta ei ole koettu sotilaallista uhkaa, asian julkisuuden myötä olisi myönnettävä, että oma järjestelmä on selvästi jäljessä verrattuna vierailijoihin. Nämä laitteet kun eivät selvästikään liiku minkään valtion lakien mukaisesti.

Sotilas- ja tiedusteluorganisaatioissa ufot salataan myös turvallisuusluokitusten vuoksi. Yhdysvalloissa varsinkin 1950-luvulla Yhdysvaltain puolustusorganisaatio pyrki aggressiivisesti hyökkäämään tunnistamattomia esineitä vastaan ja poikkeuksetta hyökkäykset helposti torjuttiin. Puolustusvoimien kannalta tapahtumien salaaminen tulee näin entistä ymmärrettävämmäksi.[78] 

Salaamisen syitä löytyy lisää USA:n ilmavoimien tarkastaja-kenraalin operaatio- ja harjoitusohjeesta vuodelta 1959. Siinä lentotukikohtien komentajia kehotetaan suhtautumaan ufoihin vakavasti ja selvittämään, onko niillä tieteellistä ja teknillistä arvoa puolustusvoimille. Ohjeen lopussa todetaan: "On luultavaa, että ufoja havaitaan tulevaisuudessa enenevissä määrin.”[79]

Timothy Goodin Sisäpiiri-teoksesta tulee selville lisää viranomaisten ufosalailun syitä. Vuonna 1947 Yhdysvaltain armeijan ilmavoimien materiaalihallinnon komentaja kenraali Nathan F. Twining sekä sotaministeriö olivat kertoneet ilmoituksessaan FBI:lle, että mysteeriset lentävät kiekot eivät ole ilmavoimien, maavoimien tai laivaston aiheuttama ilmiö. Samoihin aikoihin ilmestyivät lehdistöuutiset siitä, että ilmavoimat olivat saaneet haltuunsa lentäviä kiekon muotoisia aluksia. Tämän jälkeen alkoi viranomaisten salailu. Prikaatinkenraali Thomas J. Dubose perusteli sen: ”Sinun täytyy ymmärtää, että maassamme tapahtui tuona aikakautena asioita, jotka olivat ainutlaatuisia koko ihmiskunnan historiassa. Olimme juuri sotineet toisen maailmansodan .. todistaneet ennen näkemätöntä tuhoa... sitten tulivat lentävät lautaset. Se oli kerta kaikkiaan liian iso asia ihmisille sulatettavaksi.”[80]

Viralliset tahot päättivät, mitä ihmiskunta pystyy sulattamaan. Maailman historia olisi toisenlainen, jos tällaista päätöstä ei olisi tehty.

 

Viljapeltokuvio-mysteeri – Crop Circles

Eri maissa ihmisten viljapelloille ilmestyneet kuviot on lukuisissa eri yhteyksissä liitetty ufoilmiöön. Viime vuosina kuvioita on ilmestynyt peltojen ja niittyjen lisäksi myös lumeen, jäähän ja hiekkaan mm. autiomaihin. Ilmiö havaittiin laajemmin jo 1970-luvun puolivälissä ja siitä lähtien se on levinnyt ympäri maailmaa ja jatkunut nykypäiviin asti.

Kuviot ovat koko ajan muuttuneet monimuotoisemmiksi. Aiheesta on kirjoitettu kymmeniä teoksia, tehty elokuvia sekä lukuisia uutisreportaaseja ympäri maailmaa. Ilmiö on havaittu noin kolmessakymmenessä eri maassa.

Kuviot ilmestyvät yleensä öisin pääasiassa ihmisten pelloille. Ihmiset ovat kertoneet myös erikoisista ääni- ja valoilmiöistä, valopalloista, lautasmaisista aluksista sekä plasmoista kuvioiden syntyhetkillä viljapeltojen yllä.[81]

Mysteerin ympärille kirjoitetut kirjat pyrkivät kuvaamaan kuvioita sekä esittelemään niitä suurin värikuvin. Osa teoksista miettii kuvioiden ilmestymisen tarkoitusta sekä sitä, mitä ne ehkä haluavat viestiä ihmiselle. Joidenkin mielestä viralliset tahot pyrkivät saamaan ihmiset pois ilmiön ääreltä antamalla aiheesta latteita tiedotteita, vaikka ovat itse paljon kiinnostuneempia ilmiöstä kuin annetaan ymmärtää.[82]

Heinäkuussa 2015 brittiläinen sanomalehti Daily Express uutisoi näkyvästi viljapeltokuvioilmiöstä ja julkaisi useita kuvioita sekä niissä havaittuja valoilmiöitä viljapeltojen yllä. Jo yli 30 vuotta ilmiötä tutkinut Francine Blake kertoi Glastonburyn kolmipäiväisessä konferenssissa täydelle salille kuvanneensa useita erikoisia valoja ja palloja Englannin länsiosissa syntyneiden kuvioiden yllä. Todistajien mukaan useat monimutkaiset kuviot olivat ilmestyneet vain hetkien sisällä pelloille.

Kokouksessa Blake esitteli valokuvia valopalloista, jotka liikkuvat viljapellossa sekä öiseen että päiväaikaan. Blake on myös tutkituttanut viljapeltokuvioiden maa-, vilja- ja vesinäytteitä yliopistojen laboratorioissa. Testinäytteiden mukaan viljankorret ja myös maaperä olivat kemiallisesti muuttuneet kuvioiden muodostumisen aikana. Kuvion ympyrässä vehnä ei ollut mennyt rikki, vaan se makasi alaspäin ja heijasti valoa eri tavalla kuin vilja, joka oli otettu muodostuneen kuvion ulkopuolelta. Daily Express julkaisi myös valokuvan Blaken kuvaamasta lautasmaisesta aluksesta erään viljapeltokuvio-muodostelman yllä.

Viljapeltokuvion viljan todettiin poikkeavan normaalista viljasta. Myös maaperän rakenne oli viljapeltokuvioissa erilaista kuin muodostelman ulkopuolella. Uutinen esitteli kuvina solumuuttuneet mikroskooppiset maa- ja viljanäytteet. Blake kertoi myös tuoneensa vettä viljapeltokuvioon ja sama kuva, joka oli muodostunut viljaan, muodostui itsekseen myös veteen!

Uutisessa esiteltiin useita Englantiin ilmestyneitä viljapeltokuvioita. Yksi näistä oli vuonna 1996 Englannin Stonehengen eteläpuolelle ilmestynyt kuvio. Vihainen maanviljelijä kertoi olleensa poissa paikalta puoli tuntia ja palatessaan huomannut toisen viljapeltokuvion syntyneen edellisen viereen. 20 000 ihmistä oli käynyt katsomassa kuvioita tallaten viljaa. Blake oli ehdottanut hermostuneelle maanviljelijälle, että hän velottaisi 3 puntaa jokaiselta kuviota katsomaan tulevalta ihmiseltä vastineeksi tallautuneesta pellosta. Mies oli tehnyt niin ja pääsymaksun myötä kerännyt yli 30 000 puntaa vierailijoilta.

Yksi Blaken esittelemistä viljapeltokuvioista oli vuonna 2007 ilmestynyt monimutkainen kuvio, jossa oli 406 kehämäistä osaa. Todistajien mukaan se oli ilmestynyt pellolle vain sekuntien sisällä. Blake on luetteloinut satoja pelloille ilmestyneitä kuviomuodostelmia ja kiertää ympäri maailmaa puhumassa aiheesta. Ilmiö on jäljitetty muinaishistoriaan saakka ja kuvioita on dokumentoitu Afrikasta asti. Keskiajalla ihmiset olivat vastentahtoisia puhumaan niistä, koska vaarana oli määritys noidaksi. Blake on tutkinut kuvioita myös virrattomissa järvissä sekä merellä hyvin paksun jään päällä Kanadassa.

Vuonna 2004 Blake kertoi, että hyvin erikoislaatuinen muodostelma löydettiin Wiltshirestä Etelä-Englannista. Osa kuviota tutkineista tulkitsi sen viestivän uudenlaisen aikakauden alkaneen vuonna 2012 aurinkokunnassamme. Samalta alueelta on löydetty useita viljapeltokuvioita vuosien aikana. Alueella sijaitsee useita muinaisia esihistoriallisia rakennelmia, kuten kuuluisa Stonehenge.

Blaken mukaan kuvioiden muodostumisen aikana havaitut valopallot näyttäisivät lähettävän valtavan energian purkauksen, jonka avulla kuviot synnytettiin. Kuvioiden poikkeukselliset sähkömagneettiset kentät ovat sekoittaneet teknisiä sähkölaitteita ja estäneen kameroita ja helikoptereita toimimasta kuvioiden lähistöllä. Laitteiden paristot ovat tyhjentyneet minuuteissa.

Blake kertoi tutkineensa vuonna 1991 puolen kilometrin mittaista viljapeltokuviota, kun kaikki ryhmän kamerat menivät tilanteessa epäkuntoon ja kuvattu aineisto muuttui hämäräksi ja laikulliseksi. Myös kompassit menivät hetkittäin täysin sekaisin kuvion sisällä. Samoin autojen sähkölaitteet sekä kokonaisten kylien valaistukset ovat seonneet kuvioiden syntyaikoihin. [83]

Pyhien paikkojen ja viljapeltokuvio -ilmiön tutkija Freddy Silvan mukaan kuvioiden on huomattu vaikuttavan ihmisen biofysikaalisiin rytmeihin. Ihmiset ovat kokeneet lisääntyneitä tietoisuuden ja parantumisen tiloja ollessaan kuvioiden sisällä. Samoja ilmiöitä on huomattu tapahtuneen ihmisille myös ns. pyhissä paikoissa.

Kuvioiden on huomattu olevan yhteydessä ns. pyhään geometriaan ja niihin harmonisiin suhteisiin, jotka liittyvät planeettojen ratojen välisiin yhteyksiin aurinkokunnassamme. Tällaisia pyhiksi paikoiksi määriteltyjä energioiltaan poikkeuksellisia paikkoja löytyy ympäri maailmaa. Niitä ovat mm. Machu Picchu - muinainen inkojen rauniokaupunki vuorenrinteellä Perussa, muinaiselle Avalonin saarelle sijoittunut Glastonbury sekä Englannin Wiltshiressa sijaitseva Stonehenge. Viljapeltokuviot ovat useissa tapauksissa ilmestyneet tällaisten pyhien paikkojen läheisyyteen.

Useat ihmiset ovat kokeneet huimausta, pahoinvointia ja sekavuutta astuessaan viljapeltokuvioiden sisään. Silvan mukaan tämä johtuu kuvioiden voimakkaasta energiasta, joka aktivoi ja kommunikoi ihmisen sähkömagneettisen kentän kanssa. Eläimet ovat käyttäytyneet levottomasti vähän ennen kuvioiden ilmestymistä ja ne välttävät kuvioiden lähelle menemistä.

Silva on löytänyt useista maista - mm. brittiläisestä Kolumbiasta ja Australiasta - 80 ihmistä, jotka ovat todistaneet viljapeltokuvioiden syntymisen tapahtuneen alle 20 sekunnissa. Useat heistä olivat maanviljelijöitä. Silminnäkijät olivat kuvanneet kuvioiden syntyhetkillä kirkkaiden valopallojen laskeutuneen viljapelloille ja pyörittäneen viljaa geometriseen muotoon.

1980-luvulla viljapeltokuviot ilmestyivät pääasiassa Englannin eteläisille viljapelloille (noin 90 % kuvioista). Tässä vaiheessa kuviot olivat lähinnä yksinkertaisia kehiä ja ympyröitä sekä kelttien ristien muunnoksia. 1980-luvun lopulla kuvioihin ilmestyi suoraviivaisia linjoja, jotka muodostivat piktogrammeja. 1990-luvun jälkeen kuvioiden mallit kehittyivät yhä monimutkaisemmiksi sisältäen erilaisia geometrisia muotoja. Nykyään ei ole harvinaista löytää kuvioita, jotka jäljittelevät tietokonefraktaaleja ja matemaattisia tai kvanttifysikaalisia malleja.

Viljapeltokuvioiden on huomattu tuottavan myös erikoisia matemaattisia teoreemoja, jotka liittyvät euklidian geometriaan. Tutkittujen mallien avulla on tuotettu jo viisi uutta teoreemaa. Myös viljapeltokuvioiden koko on jatkuvasti kasvanut joidenkin kattaessa jopa 200 000 neliömetriä peltopinta-alaa ollen pituudeltaan jopa kilometrejä.[84]

Biologit ovat olleet hämmentyneitä siitä, mitä viljan korsille on aidoissa viljapeltokuvioissa tapahtunut. Ne eivät ole katkenneet tai vahingoittuneet (kuten on huijaustapauksissa aina tapahtunut), vaan taipuneet korren pääpuolelta. Kasvit näyttäisivät joutuneen alttiiksi voimakkaalle kuumuudelle, jonka avulla vilja on kyetty kuin muotoilemaan uuteen muotoon. Kuvioista otetuissa ja tutkituissa maaperänäytteissä on tapahtunut muutoksia viljan kiteisessä rakenteessa ja mineraalikoostumuksessa. Prosessi, jossa tällaista voisi tapahtua, vaatisi tutkijoiden mukaan jopa 1500 asteen lämpötilan.

Kuviot ovat ilmestyneet usein planeettamme magneettisten energiapolkujen leikkauspisteisiin. Niistä on löydetty neljää lyhytikäistä radioaktiivista isotooppia (haihtuvuus n. 3-4 tuntia), joilla ei ole todettu olevan haitallisia sivuvaikutuksia. Maaperä kuvioissa ja niiden ympärillä on näyttänyt kuin paahtuneelta. Lisäksi kuvioissa on havaittu ultraääntä, joka menee ihmisen kuuloalueen ulkopuolelle. Samaa ääntä on löydetty myös ns. pyhillä paikoilla. Kuvioista on kyetty myös nauhoittamaan keinotekoiseksi tulkittua livertävää ääntä harmonisella 5,2 kilohertsin taajuudella. Myös Nasa sai omissa tutkimuksissaan tällaista ääntä nauhalle.[85]

Yleisesti viljapeltokuviot ovat syntyneet aamuyön tunteina kello kahden ja neljän välillä. Ihmiset ovat havainneet suurten väriä hehkuvien pallojen heijastavan kultaisia valon säteitä peltoon. Seuraavana aamuna paikalta on löydetty kuvio. Vuonna 1989 japanilainen TV-yhtiö asetti valvonnan aktiiviselle viljapeltokuvio-alueelle ja filmasi viljapeltokuvion syntymisen aamun tunteina. Tapahtuma oli nopea ja noin 15 sekunnissa filmillä näkyvä pyörteinen energia oli synnyttänyt viljaan kuvioita.

Vuonna 1996 Stonehengen ylitse lentänyt lentäjä näki allaan normaalin viljapellon ilman mitään erikoista. 15 minuutin päästä toinen pilotti lensi samaan kohtaan ja antoi raportin noin 300 metrisestä viljapeltokuviosta. Se muistutti Julia Set –tietokonefraktaalia ja koostui 149 kehästä, jotka ojentautuivat spiraaliksi. Kaikki näytti tapahtuneen vain hetkissä tarkkaan valvotulla alueella. Freddy Silvan mukaan ihmisten kannattaisi tutkia ilmiötä, koska hänestä kyseessä on tärkeimpiä tapahtumasarjoja, mitä planeetallamme tänään tapahtuu.[86]

Daily and Sunday Express uutisverkkolehti julkaisi viljapeltokuvioista laajan slideshown kesäkuussa 2016. Uutinen esitteli kuvina ”uskomattomia ilmanäkymiä Englannin ja Euroopan viljapeltokuvioista”, kuten sivusto itse asian ilmaisi. Sivusto esitteli myös ylhäältä kuvatun drone-videon, joka esitteli monipuolisesti viljapeltokuvioita ympäri Englantia. [87]

 

Viranomaisten kontrollimenetelmät

Viljapeltokuvio-tutkijan Freddy Silvan mielestä hallitukset ovat pyrkineet kontrolloimaan kiinnostusta viljapeltokuvioihin tuomalla julkisuuteen ihmisiä, jotka väittävät synnyttävän näitä ilmiöitä. Tutkijoiden kesken jo vitsiksi on muodostunut ilmiön alkutaipaleella esiin nousseet Doug ja Dave, jotka olivat laudan kappaleilla valmistavinaan kuvioita. Tuohon aikaan kuviot olivat vielä yksinkertaisia ja pieniä. Kokojen kasvaessa ja muotojen monimutkaistuessa huijausselitykset vähentyivät.

Osa ilmiöön paneutuneista on esittänyt, että Dougin ja Daven juuret olisivat Britannian puolustusministeriössä, jonka on väitetty alusta asti olleen kiinnostunut ilmiöstä. Vuosien myötä, kun viljapeltokuvioita alkoi ilmestyä sadoittain ja eri puolille maailmaa, Englannissa virallinen linja muuttui. Myös Doug ja Dave ovat julkisesti ilmoittaneet, että eivät enää osaa selittää viljapeltokuvioita. [88] Alueella törmää kuitenkin edelleen myös disinformaatioon.

Yksi syy disinformaation leviämiseen ovat menetelmät, joita viralliset tahot ufo- ja viljapeltokuvioilmiöiden yhteydessä käyttivät aiemmin Yhdysvalloissa ja Englannissa. Niiden avulla suuri yleisö pyrittiin häätämään liikaa kiinnostumasta aiheista, jotka olivat kiusallisia viranomaisille. USA:ssa toisen maailmansodan jälkeen käytetty menetelmä käytti massojen hallintatyökaluinaan pilkkaa ja pelkoa (kuten teki esim. ufotapauksia tutkiva Robertsonin paneeli USA:ssa 1950-luvulla). Tähän juontaa myös juurensa se, miksi joitakin ufokontaktihenkilöitä leimattiin huijareiksi (esim. Adamski[89], Meier[90], Geller[91]).  

Pulitzer -palkittu toimittaja Carl Bernstein paljasti vuonna 1977, että yli 400 yhdysvaltalaista journalistia oli työskennellyt USA:n keskustiedustelupalvelun toimeksiannoissa yli neljännesvuosisadan ajan salassapitovelvollisuuksien alaisina. Toimeksiannot olivat usein propagandaa ja disinformaatiota ja ne suoritettiin uutisorganisaatioiden myötävaikutuksella. Pentagon on halunnut rauhan omille ufotutkimuksilleen samalla, kun kansalle on kerrottu, että tutkittavaa ei ole.[92]

Naton sotilaskomitean puheenjohtaja ja Ison-Britannian esikuntapäällikkö amiraali Lordi Hill-Norton kirjoitti esipuheen Timothy Goodin kirjaan Beyond Top Secret: "Todisteaineisto on laajuudeltaan niin vakuuttava, ettei kukaan älykkäänä itseään pitävä voi kiistää ilmakehässämme tapahtuvia selittämättömiä ilmiöitä. Voisivatko brittilehdistön pyrkimykset saattaa aihe naurunalaiseksi johtua välinpitämättömyydestä, tuntemattomiin asioihin liittyvästä pelkokertoimesta vai siltikin siitä, että toimittajat kirjoittavat saamansa ohjeistuksen mukaisesti?"[93]

Kansainvälinen WorldNews -sivusto kertoi vuonna 2009, että tähtitieteen professori J. Allen Hynek keskusteli vuonna 1953 Robertsonin paneelissa tapauksesta, jossa Utahissa oli saatu filmille erikoisia aluksia. Filmin nähneen Hynekin mukaan oli päivänselvää, että alukset eivät olleet lintuja tai mitään muitakaan tunnettuja kohteita. Kuitenkin paneeli määritteli tästä huolimatta Hynekin ihmetykseksi kohteet linnuiksi. Hynek päätteli tuolloin, että enää ei etsitty oikeasti ufoja, vaan paneelin politiikka oli ajaa alas ufohavaintoja. Tämä tuli myöhemmin toteen näytetyksi, kun paneeli ehdotti, että Yhdysvaltain ilmavoimat aloittaisivat mustamaalauskampanjan ufoalueella, jotta yleisön kiinnostus aiheeseen saadaan vähenemään. Tämä toteutettaisiin medioissa käyttämällä mm. tähtitieteilijöitä vähentämään yleistä kiinnostusta ufoihin. [94]

Päästyään eroon Yhdysvaltain ilmavoimien ufotutkimuksesta, J. Allen Hynek perusti Yhdysvaltain tunnetuimman ufo-tutkimusorganisaation Center for UFO Studies:in (CUFOS). Se on kansainvälinen tutkijoiden sekä vapaaehtoisten rakentama tutkimus ja -analyysikeskus, jonka sivuilta löytyy tietoa ja artikkeleita lukuisista ufotapauksista ja analyysia lähikontakteista useiden vuosikymmenten ajalta.[95]

 

Olivatko vieraat Maapallolla ennen ihmistä?

Yhdysvaltalainen uutiskanava NBC News julkaisi toukokuussa 2017 artikkelin Pennsylvanian osavaltion professori astrofyysikko Jason Wrightista ja hänen työstään. Wrightin mukaan maan ulkopuolinen äly on saattanut hyvinkin vierailla aurinkokunnassamme jo paljon ennen ihmisen ilmestymistä tänne. Wrightin mukaan nämä olennot ovat myös voineet jättää itsestään todisteita maan kuoren alle sekä mahdollisesti kiertoradallemme. Ihminen ei vain vielä ole löytänyt näitä todisteita.[96]



[1] Koivula, Tapani: Ufojen kosminen viesti (WSOY 1988) s.12

[2] Koivula Tapani: Kosminen Kosketus (UFO-Finland ry 2013) s. 125

[3] Stonehill, Paul: The Soviet UFO Files (Bramley Books Quadrillion Publishing Ltd., Godalming Surrey GU7 1XW Iso-Britannia 1998)

[4] https://www.disclosureproject.org/lkean-bostonglobe-may-21-2000.shtml

[5] http://www.bbc.com/news/av/science-environment-12631966/ufo-files-released-by-government sekä ”Uncovered at last: the sightings of strange flying objects foun in Britain´s Xfiles”, Independent 22.1.2005 s. 17.

[7] http://www.bac-lac.gc.ca/eng/discover/unusual/ufo/Pages/default.aspx

[8] https://www.upi.com/Odd_News/2009/01/30/Denmark-releases-UFO-archives/UPI-90411233360944/

[11] http://www.nationalarchives.gov.uk/ufos/

[12] http://www.historydisclosure.com/spanish-ministry-defence-declassifies-ufo-files/

[13] https://www.bbc.com/news/world-us-canada-38663522

[14] https://www.irishtimes.com/news/irish-ufos-blast-into-the-light-after-37-years-in-twilight-zone-1.963675

[15] viite: https://www.foxnews.com/story/russian-navy-reveals-its-secret-ufo-encounters

[16] http://www.colinandrews.net/UFO-BrazilReleaseDocuments.html

[17] https://www.dailymail.co.uk/news/article-4095314/It-s-verified-UFO-Chile-release-footage-mystery-object-flying-navy-helicopter-two-year-investigation-fails-explain-it.html

[20] http://edition.cnn.com/2016/04/07/politics/john-podesta-hillary-clinton-ufo/index.html

[23] "Interview on Dateline NBC April 19, 1996". UFO Evidence. Retrieved May 27, 2009

[25] Good; Timothy: Sisäpiiri. Ufot, sotilaat ja tiedustelupalvelut (UFO-Finland 2010), (alkup.: Need to know UFOs the Military Intelligence) s. 185

[26] Good; Timothy: Sisäpiiri. Ufot, sotilaat ja tiedustelupalvelut (UFO-Finland 2010) s. 191 ja Sitte, Franz: Flying Saucers over Belgian Congo Uranium Mines (Die Presse Vienna 29.3. 1952)

[27] Koivula Tapani: Kosminen Kosketus (UFO-Finland ry 2013) s. 171-175

[30] "Interview on Dateline NBC April 19, 1996". UFO Evidence. Retrieved May 27,2009

[31] Waveney Ann Moore (February 18, 2004). "Astronaut: We've had visitors". St. Petersburg Times. Retrieved October 14, 2007

[33] Cooper, Gordon ­– Henderson, Bruce: Leap of Faith. An Astronaut´s Journey into the Unknown (HarperCollins New York 2000) s. 80-81

[34] Kean, Leslie: Forty years of secrecy: Nasa, the Military and the 1965 Kecksburg Crash, International UFO Reporter vol. 30 nro 1/2005 s. 3-9, 28-31

[37] Cooper, Gordon ­– Henderson, Bruce: Leap of Faith. An Astronaut´s Journey into the Unknown (HarperCollins New York 2000) s. 82-86

[38] Friedman, Stanton: Top Secret – Majic (Marlowe and Co, New York 1996) sekä Friedman, Stanton – Berliner, Don: Crash at Corona (Paragon House, New York 1994)

[39] Koivula, Tapani: Kosminen Kosketus (UFO-Finland ry 2013) s. 228 ja Berlitz, Charles – Moore, William L.: Roswellin lentävän lautasen arvoitus (suom. Seppo Harjulehto, Otava 1981) ja Berlitz, Charles: Arvoitus syvenee (suom. Juhani Salo Otava 1979)

[40] Good; Timothy: Sisäpiiri. Ufot, sotilaat ja tiedustelupalvelut (UFO-Finland 2010), (alkup.: Need to know UFOs the Military Intelligence) s. 88

[41] Good; Timothy: Sisäpiiri. Ufot, sotilaat ja tiedustelupalvelut (UFO-Finland ry 2010), (alkup.: Need to know UFOs the Military Intelligence) s.82-103

[42] Good; Timothy: Sisäpiiri. Ufot, sotilaat ja tiedustelupalvelut (UFO-Finland 2010), (alkup.: Need to know UFOs the Military Intelligence) s. 97

[44] Armstrong, Virgil: The Armstrong Report- They Need Us, We Don´t Need Them (1986)

[45] Koivula, Tapani: Kosminen Kosketus (UFO-Finland ry 2013) s. 229-230

[48] Chriss, Nicholas, "Cernan Says Other Earths Exist," Los Angeles Times, January 6, 1973

[49] http://www.ufoevidence.org/cases/case977.htm

[50] https://www.thoughtco.com/apollo-crew-saw-ufo-3293734 sekä myös http://ronrecord.com/astronauts/lovell-borman.html

[52] Good, Timothy: Sisäpiiri. Ufot, sotilaat ja tiedustelupalvelut (UFO-Finland 2010), (alkup.: Need to know UFOs the Military Intelligence) s 385-396

[54] Good, Timothy: Above Top Secret: The Worldwide UFO Cover-Up 1987

[55] Timothy Good: Above Top Secret: The Worldwide UFO Cover-Up 1987

[56] Documentary: APOLLO 11: THE UNTOLD STORY aka FIRST ON THE MOON: THE UNTOLD STORY (2006)

[64] Good; Timothy: Sisäpiiri. Ufot, sotilaat ja tiedustelupalvelut (UFO-Finland 2010), (alkup.: Need to know UFOs the Military Intelligence) s. 136-141;

(myös Good, Timothy: Alien Liaison: The Ultimate Secret, (Century Lontoo 1991) s. 194-195;

Scully, Frank: Behind the flying saucers, (Henry Holt New York 1950); ja William Steinman ja Wendelle C. Stevens: UFO Crash at Aztec: A Well Kept Secret 1987)

[65] Cabell, Charles P. : A Man of Intelligence: Memoirs of War, Peace and the CIA (Impavide, Colorado Springs 80919 Kalifornia 1997) s. 246 ja (Good, Timothy: Sisäpiiri. Ufot, sotilaat ja tiedustelupalvelut s.189)

[66] Scully, Frank: Behind the flying saucers, (Henry Holt New York 1950)

[67] Ziegler, Philip: Mountbatten. The Official Biography (Collins Lontoo 1985) s. 494

[68] Good; Timothy: Sisäpiiri. Ufot, sotilaat ja tiedustelupalvelut (UFO-Finland 2010), (alkup.: Need to know UFOs the Military Intelligence) s. 178 ja 181 sekä Ruppelt, Edward J.: The Report on Unidentified Flying Objects (Doubleday New York 1956)

[69] Good; Timothy: Sisäpiiri. Ufot, sotilaat ja tiedustelupalvelut (UFO-Finland 2010), (alkup.: Need to know UFOs the Military Intelligence) s. 187

[70] Salla, Michael E.: Exopolitics: Political Implications of Extraterrestrial Presence (2004);  Exposing U.S. Government Policies On Extraterrestrial Life: The Challenge Of Exopolitics (2009); Galactic Diplomacy: Getting to Yes with ET (2013);  Kennedy’s Last Stand: Eisenhower, UFOs, MJ-12 & JFK’s Assassination (2013); Insiders Reveal Secret Space Programs & Extraterrestrial Alliances Volume 1 (2015)

[73] "Poll: US hiding knowledge of aliens", CNN:n verkkosivut 15.7.1997

[76] Hynek. J. Allen: Ufot toden rajamailla s. 178

[78] Good; Timothy: Sisäpiiri. Ufot, sotilaat ja tiedustelupalvelut (UFO-Finland 2010) s. 19 ja 245

[79] Good; Timothy: Sisäpiiri. Ufot, sotilaat ja tiedustelupalvelut (UFO-Finland 2010) s. 255

[80] Good; Timothy: Sisäpiiri. Ufot, sotilaat ja tiedustelupalvelut (UFO-Finland 2010), (alkup.: Need to know UFOs the Military Intelligence) s. 98-101

[81] Moulton Howe, Linda: Mysterious Lights and Crop Circles (Linda Moulton Howe Productions 2000)

[82] Silva, Freddy: Secrets in the fields. The Science and Mysticism of Crop Circles 2010; ja http://www.cropcirclesecrets.org/education.html

[84] http://www.cropcirclesecrets.org/education.html; ja

 Silva, Freddy: Secrets in the fields. The Science and Mysticism of Crop Circles 2010

[86] http://www.cropcirclesecrets.org/education.html; ja

Silva, Freddy: Secrets in the fields. The Science and Mysticism of Crop Circles 2010

[88] Silva, Freddy: Secrets in the fields. The Science and Mysticism of Crop Circles 2010

[89] Adamski, George: Olen ollut lentävällä lautasella suom. Tuulikki Ritama (Vimana 1962);Adamski, George – Leslie, Desmond: Lentävät lautaset – onko niitä I – II suom. Jenny K. Teiskonen (Vimana 1962)

[90] Meier, Eduard Billy: Contact 241, 242 and 243 1992/1993; Macht der Gedanken - "Power of Thoughts" 1998; Aus den Tiefen des Weltenraums.. Kontakte mit den Plejadiern/Plejaren (From The Depths Of The Universe) 2010; Plejadish-plejarische Kontaktberichte - Block 11 (Kontaktberichte 434-475 2006-2008) 2010; Photo-Inventarium 2014

[91] Puharich, Andrija: Uri Geller. Elämä ja Mysteeri. (WSOY 1974)

[92] Hansen, Terry: The Missing Times: News Media Complicity in the UFO Cover-up (XLibris Corporation 2000)

[93] Good, Timothy: Beyond Top Secret: The Worldwide UFO Security Threat (Sidgwick & Jackson London 1996)


 

Tekstiin liittyvä kirjallisuus:

 

Adamski, George: Olen ollut lentävällä lautasella suom. Tuulikki Ritama (Vimana 1962)

Adamski, George – Leslie, Desmond: Lentävät lautaset – onko niitä I – II suom. Jenny K. Teiskonen (Vimana 1962)

Andrews, Colin ja Spignesi, Stephen J. : Crop Circles: Signs of Contact (Career Press 2003)

Armstrong, Virgil: The Armstrong Report- They Need Us, We Don´t Need Them (1986)

Arnold, Kenneth ja Palmer, Ray: The Coming of the Saucers (1952)

Berliner, Don ja Durant Robert J. : Near Miss with a UFO: Swissair flight 127 (The UFO Research Coalition Fairfax Virginia 1999)

Berlitz, Charles – Moore, William L.: Roswellin lentävän lautasen arvoitus, suom. Seppo Harjulehto (Otava 1981)

Berlitz, Charles: Arvoitus syvenee, suom. Juhani Salo (Otava 1979)

Blum, Howard: Out There: The Government Secret Quest for Extraterrestrials (Simon and Schuster New York 1990)

Bruni, Georgina: You Can´t Tell the People: The Cover-up of Britain´s Roswell (Sidwick & Jackson London 2000)

Cabell, Charles P. : A Man of Intelligence: Memoirs of War, Peace and the CIA (Impavide, Colorado Springs 80919 Kalifornia 1997)

Clarke, David ja Roberts, Andy: Out of the Shadows: UFOs, The Establishment and the Official Cover-up (Piatkus London 2002)

Chatelain, Maurice: Our Cosmic Ancestors (1988)

Cooper, Gordon ­– Henderson, Bruce: Leap of Faith. An Astronaut´s Journey into the Unknown (HarperCollins New York 2000)

Corso, Philip J. ja Birnes, William J. : The Day After Roswell (Pocket Books New York 1997)

Doug, Ruby: The Gift: The Crop Circles Decoded (Blue Note Books, 1995)

Edwards, Frank: Flying Saucers - Serious Business (Lyle Stuart New York 1966)

Evans, Chris B. : Alien Conspiracy: Unravelling the UFO/Alien Mystery (Alarm Clock Publishing P. O. Box 1389 Cerodo West-Virginia 2003)

Fawcett, Lawrence ja Greenwood, Barry J.: Clear Intent: The Government Cover-up of the UFO Experience (Prentice-Hall Englewood Cliffs New Jersey 1984)

Fowler, Raymond E. : UFOs: Interplanetary Visitors (Exposition Banner New Jericho 11753 New York 1974)

Fowler, Raymond E. : Casebook of a UFO Investigator (Prentice-Hall Englewood Cliffs New Jersey 1981)

Friedman, Stanton – Berliner, Don: Crash at Corona (Paragon House, New York 1994) 

Friedman, Stanton: Top Secret – Majic (Marlowe and Co, New York 1996)

Fry, Daniel W: Lentävät lautaset kertovat (Vimana 1962)

Good, Timothy: Above Top Secret: The Worldwide UFO Cover-Up (Sidgwick & Jackson London 1987)

Good, Timothy: Alien Liaison: The Ultimate Secret (Century, Lontoo 1991)

Good, Timothy: Beyond Top Secret: The Worldwide UFO Security Threat (Sidgwick & Jackson London 1996)  

Good, Timothy: Alien Base: Earth´s Encounters with Extraterrestrials (Century London 1998)

Good, Timothy: Unearthly Disclosure: Conflicting Interests in the Control of Extraterrestrial Intelligence (Century London 2000)

Good, Timothy: Sisäpiiri. Ufot, sotilaat ja tiedustelupalvelut (alkup.: Need to know UFOs the Military Intelligence) (UFO-Finland ry 2010)

Greer, Steven M. : Extraterrestrial Contact: The Evidence and Implications (1999)

Greer, Steven M. : Disclosure: Military and Government Witnesses Reveal the Greatest Secrets in Modern History (Crossing Point P. O. Box 265 Corzet Virginia 22932 2001)

Greer, Steven M. : Hidden Truth, Forbidden Knowledge (2006)

Greer, Steven M. : Unacknowledged: An Expose of the World's Greatest Secret (2017)

Hall, Michael David ja Connors, Wendy: Captain Edward J. Ruppelt - Summer of the Saucers - 1952 (Rose Press International Albuquerque  New Mexico 2000)

Hansen, Terry: The Missing Times: News Media Complicity in the UFO Cover-up (XLibris Corporation 2000)

Hesemann, Michael: The Cosmic Connection (Gateway Books, 1995)

Heard, Gerald: The Riddle of the Saucers; Is Another World Watching? (Carroll and Nicholson London 1950)

Hynek J. Allen: Ufot - toden rajamailla, suom. Arto Häilä ja Kalevi Pusa (WSOY 1973)

Hynek J. Allen: The Hynek UFO Report (Sphere Books, Britain 1978)

Keyhoe, Donald E. : Flying Saucers from Outer Space (Henry Holt New York 1953)

Keyhoe, Donald E. : The Flying Saucer Conspiracy (Hutchinson London 1957)

Keyhoe, Donald E. : Flying Saucers: Top Secret (G. P. Putnam´s Sons New York 1960)

Keyhoe, Donald E. : Aliens from Outer Space: The Real Story of Unidentified Flying Objects (Panther Great-Britain 1975)

Kitei, Lynne D. : The Phoenix Lights (Hampton Roads Charlottesville Virginia 22902 2000)

Koivula Tapani: Ufojen kosminen viesti (WSOY 1988)

Koivula Tapani: Kosminen Kosketus (UFO-Finland ry 2013)

Krasperon, Dino: My Contact with Flying Saucers (Neville Spearman, London 1959)

Lamb, Barbara ja Moore, Judith: Crop Circles Revealed: Language of the Light Symbols (Light Technology Publishing 2001)

Leir, Roger: UFO Crash in Brazil: A Genuine UFO Crash with Surviving ETs (The Book Tree P. O. Box 16476 San Diego 92176 California 2005)

Lorenzen: Coral E. Flying Saucer Occupants (1967)

Lorenzen, Jim &Coral: UFOs over the Americas (Signet Books, New Yok 1968)

Lorenzen, Coral E.: UFO: The Whole Story (1969)

Lorenzen, Coral E:  Encounters with UFO Occupants (1976)

Meier, Billy Eduard: UFO Book with Over 35 Stunning Color UFO Photographs; The Billy Meier Contact Reports Book 1

Meier, Eduard Billy: Contact 241, 242 and 243 (1992/1993)

Meier, Eduard Billy:  Macht der Gedanken - "Power of Thoughts" (1998)

Meier, Eduard Billy:  Aus den Tiefen des Weltenraums.. Kontakte mit den Plejadiern/Plejaren (From The Depths Of The Universe) (2010)

Meier, Eduard Billy:  Plejadish-plejarische Kontaktberichte - Block 11 (Kontaktberichte 434-475 2006-2008) (2010)

Moore, William L. : Crashed UFOs: Evidence in the Search for Proof (William L. Moore Publications and Research 4219 W. Olive Street 247 Burbank 91505 California 1985)

Moulton Howe, Linda: Mysterious Lights and Crop Circles (Linda Moulton Howe Productions 2000)

Pope, Nick: Open Skies, Closed Minds (Simon and Schuster 1996)

Pringle, Lucy: Crop Circles: The Greatest Mystery of Modern Times (Thorsons 1999)

Puharich, Andrija: Uri Geller. Elämä ja Mysteeri. (WSOY 1974)

Randle, Kevin ja Schmitt, Donald: UFO Crash at Roswell (Avon Books New York 1991)

Randle, Kevin ja Schmitt, Donald: The Truth about the UFO Crash at Roswell (M. Evans and Company New York 1994)

Rehn, K. Gösta: Lentävät lautaset (Tammi 1966)

Rehn, K. Gösta: Uusinta tietoa lentävistä lautasista (Otava 1970)

Rehn, K. Gösta: Ufoja näkyvissä (Tammi 1973)

Retyi, Andreas von: Das Alien Imperium: UFO-Geheimnisse der USA (Langen Muller Munich 1995) 

Ruppelt, Edward J.: The Report on Unidentified Flying Objects (Doubleday New York 1956)

Salla, Michael E.: Exopolitics: Political Implications of Extraterrestrial Presence (2004)

Salla, Michael E.: Exposing U.S. Government Policies On Extraterrestrial Life: The Challenge Of Exopolitics (2009)

Salla, Michael E.:  Galactic Diplomacy: Getting to Yes with ET (2013)

Salla, Michael E.: Kennedy’s Last Stand: Eisenhower, UFOs, MJ-12 & JFK’s Assassination (2013)

Salla, Michael E.: Insiders Reveal Secret Space Programs & Extraterrestrial Alliances Volume 1 (2015)

Scott, Irena: Ohio UFOs (and many others) (Greyden Press Columbus Ohio 1997)

Scully, Frank: Behind the flying saucers, Henry Holt (New York 1950)

Silva, Freddy: Secrets in the fields. The science and mysticism of crop circles (2010)

Sitte, Franz: Flying Saucers over Belgian Congo Uranium Mines (Die Presse Vienna 29.3. 1952)

Sprinkle, Leo R.: Soul Samples. Personal Explorations in Reincarnation and UFO Experiences (Granite Publishing, USA 1999)

Stevens, Wendelle C. ja Dong, Paul: UFOs over Modern China (UFO Photo Archives P. O. Box 17206 Tucson 85710 Arizona 1983)

Stevens, Wendelle C. ja Elders, Lee ja Nilsson-Elders, Britt ja Welch, Thomas K. : UFO..Contact From The Pleiades Volume I (Genesis III Productions, Phoenix 1979)

Stevens, Wendelle C. ja Steinman, William: UFO Crash at Aztec. A Well Kept Secret, (UFO Photo Archives P. O. Box 17206 Tucson 85710 Arizona 1987) 

Stevens, Wendelle: UFO Photographs from around the World Volume 1 (1987)

Stonehill, Paul: The Soviet UFO Files (Bramley Books Quadrillion Publishing Ltd., Godalming Surrey GU7 1XW Iso-Britannia 1998)
Stringfield, Leonard H. : Situation Red, The UFO Siege (Doubleday New York 1977)

Thomas, Andy: Vital Signs (S.B.Publications 2002)

Vallee, Jacques ja Castello, Martine: UFO Chronicles of the Soviet Union: A Cosmic Samizdat (Ballantine New York 1992)

Warren, Larry ja Robbins, Peter: Left at East Gate: A First Hand Account of the Rendlesham Forest Incident, It´s Cover-up and Investigation (Cosimo-on-Demand New York 2005)

Ziegler, Philip: Mountbatten: The Official Biography (Collins Lontoo 1985)