Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Jälleensyntymäkierron päättäminen

 

Sielun matkan alku

Ihminen valitsi tietyssä kohtaa uudenlaisen kokemustien; aineellisen elämän. Näin hän siirtyi henkisistä sfääreistä planetaariseen maailmaan. Tätä tapahtumaa ennen ihminen oli (ja on aina oleva) puhdas henki. Jotta matka henkisestä maailmasta tiheämpään ainemuotoon tuli mahdolliseksi, ihminen tarvitsi matkaa tekevän kuljettimen. Näin syntyi ihmisen sielu, joka mahdollisti aineellisen kehon syntymän. Kun ihminen oli aiemmin pelkkä henki, niin nyt maisessa elämässään hän sisälsi kolme osaa; hengen, sielun ja fyysisen kehon.

 

Jälleensyntymäpyörän aktivoituminen

Henkisen maailman lait pysyivät edelleen ihmisessä sisäisesti, olihan hänen ydinosansa edelleen henki. Kuitenkin laskeutuminen maailmaan vaikutti näiden lakien ilmenemiseen. Ihminen kykeni nyt maailmassa elämään näennäisesti tietämättä hengen laeista persoonansa tasolla. Luojaolentona ihminen saattoi ajatuksissaan tehdä tyhjäksi hengen ja kuvitella, että sitä ei ole olemassa. Tässä avuksi tuli karma, henkinen laki, joka ohjaa ihmistä hänen henkiosastaan. Karma on illuusion ilmaisin ja aina kun ihminen toimi vastoin henkeä, hän aktivoi karman lain toimintaan.

Kun ihminen ei tunnista henkeä, hänessä elää illuusio. Ja kun hän tunnistaa hengen, hänessä elää totuus. Näin ihminen saattoi maallisessa vaelluksessaan nyt sisältää totuuden ja illuusion. Tämä ristiriita - totuus hengessä ja illuusio sielussa – synnytti jälleensyntymäkierron.

 

Karma ohjaa ihmistä kotimatkalle

Karma on ihmisessä elävä hengen signaali, joka opastaa ihmistä todellisuuteen. Henkeä – elollista kokonaisuutta – vastaan tehdyt teot toivat esiin karman – illuusion ilmaisimen. Heti kun ihminen alkoi jälleen toimia ydinitsestä käsin kokonaisuus huomioiden, hän alkoi eheytyä totuudesta.

Sielukehityksen myötä ihminen tulee kykenemään toimimaan intuitionsa turvin yhä tietoisemmin ja karmaa ilmaisimena tarvitaan yhä vähemmän. Kun oma tajunta saavuttaa kaikessa elävässä olevan hengen, tietoisuus ykseydestä alkaa polttaa karmaa pois. Se järjestää ihmisen elämää niin, että ihminen voi irrottautua tästä menneisyyden painolastista. Illuusio alkaa hävitä. Näin ihminen palaa toimimaan luontaisesti kokonaisuus – henki – huomioiden. Karma on siis vain palvelemassa ihmistä ohjaten totuuden tielle silloin, kun hänen oma tietoisuutensa valo ei vielä sitä tee.

 

Vanha sielu valmistelee astumista henkisiin tehtäviin

Maapallolla tietyillä alueilla erityisesti elinikä pitenee koko ajan ja henkinen tieto lisääntyy ja leviää. Tämä kertoo vesimiehen ajan käynnistymisestä. Tarjolla on suotuisampi ilmapiiri tietoisuuden nousulle kuin ennen. Ihmisellä on myös mahdollisuus tiedostaa yhden elämän sisällä paljon enemmän kuin ennen. Tämä tarkoittaa, että ihminen voi edistää jälleensyntymäkiertoaan ja alkaa ylösnousta omassa kehossaan. Mitä enemmän henki ihmisessä aukeaa, sitä enemmän sielutietoisuus muuttuu.

Tärkeintä on tavoittaa henkinen kokonaisuus sisällään. Tämä tarkoittaa, että henkinen kulkija tekee sisäistä työtä – nousee sisällään – ja tämä ei välttämättä näy ulospäin. Hän hoitaa fyysiset velvollisuutensa, kuten ennen. Suvaitsevaisuuden ja rauhallisuuden merkitys korostuu. Ihmisen on kasvettava ulos vanhasta minästään. Halveksunnan, ylimielisyyden ja voimakkaan arvostelun ilmapiiristä irtaudutaan yhä enemmän. Ihminen alkaa nähdä ihmisen toisin silloinkin, kun hän toimii täysin vastakkaisesti kuin itse. Tietoisuuden kautta nähdään ihmisen taakse, miten jokainen tarvitsee oman kasvuvaiheensa, mikä se kulloinkin onkaan.

Hengen kulkija alkaa nähdä, että voimakas arvostelu kasvaa esteeksi henkisille kyvyille. Eräällä tavalla hän alkaa tarkastella omaa itseä kuin vierasta. Jatkuvan maailman virtojen mukana menemisen sijasta ihmisestä kasvaa yhä enemmän tietoinen tarkkailija. Hän ymmärtää, että tärkeintä ei ole tuoda omaa voimakasta mielipidettä esiin, vaan kasvaa maailman vaikutuspiiristä ulos. Hän on kasvamassa henkisiin tehtäviin ensin maailmassa ja lopulta sen ulkopuolella. Hän alkaa hallita omia mielenliikkeitään. Hän saa yhä tasapainoisemman pohjan, jolle tietoisuus rakentaa uudenlaista henkistä suhdetta todellisuuteen. Rauhallinen ja tasapainoinen on se ihmisen perusta, jossa henkiset kyvyt syttyvät loistoonsa.

 

Mikä henkinen työ vie kohti päämäärää?

Arki kertoo sen, millä alueella henkinen työ on kesken. Missä kohtaa menetät rauhallisuutesi ja tasapainosi? Millä alueella huomaat omat rajasi? Kärsimättömyys, ahneus, mustasukkaisuus, itsekkyys, välinpitämättömyys, ylimielisyys ja pessimistisyys kertovat, että henki ei ole valaissut ihmistä vielä kokonaan. Usein keskeneräiset alueet liittyvät rahaan, valtaan, seksuaalisuuteen, omistamiseen ja alueisiin, joissa ihminen haluaa erottua naapuristaan.

Henkinen etsijä katsoo itseään mahdollisimman rehellisesti ja suoraan, jotta opitut virheelliset elämänkoodit paljastuvat. Silloin kysytään: virtaanko mukavasti, hymyilenkö sisäisesti, onko askeleeni kevyt, ymmärränkö elämän leikin vai olenko juuttunut johonkin asiaan? Onko minulla kiintymyksen kohde, josta luopuminen on vaikeaa? Olenko rakentanut arvomaailmani onnistujiin ja epäonnistujiin? Näenkö auktoriteettien ja median lävitse, huomaanko miten tämän maailman trendit tulevat ja menevät? Seisonko tukevasti maailman myllerryksien keskellä? Olenko ymmärtänyt, että kaiken takana on henkinen ykseys, jota ei mikään fyysinen laine voi heiluttaa?

 

Pois häpeästä, syyllisyydestä ja tuomitsemisesta

Ihminen voi olla tyytyväinen, kun löytää kohdan, jossa tarvitsee lisää tietoisuutta (harjoittelua). Itsensä syyttämisestä kannattaa siirtyä ikään kuin neuvomaan omaa persoonaansa. Sanotaan itselle lempeästi: ”Et selvästi vielä oikein hallitse tätä aluetta, joten harjoitellaan asia kuntoon.” Maailma on täynnä syyllistämistä, kilpailua, negatiivisia uutisia, vähättelyä ja tuomitsemista. On energian hukkaa lähteä siihen mukaan muiden tai itsensä suhteen. Häpeä vie aina taaksepäin. Kun se avataan, se nähdään signaalina kohdasta, jossa sielu vielä viipyy, vaikka haluaisi jo ylittää sen.

Asia, joka näyttää menevän väärin maisessa elämässä, on pitkässä juoksussa oikein. Koska koko mainen järjestelmä on sielujen jalostuskenttä, on ymmärrettävä, että erilaiset sielut tarvitsevat erilaisia kokemuksia. Ei aina ole helppoa katsoa vierestä, kun ihmisten valinta tuo heille seurauksen, jota he eivät itse näe. Kuitenkin heidän on selvästi koettava se.

Kun puuttumisen sijaan tarkkaillaan, voidaan löytää korkeampi Järjestelmä. Se on toiminut aina maailman kuohujen taustalla. Henkinen silmä erottaa laajoja kokonaisuuksia ja näkee, miten kaikki lopulta tähtää sielun vapautumiseen. Masennus ja epätoivo ovat merkkejä siitä, että kokonaisuus näkyy vain osittain. Kun huomaa pääsevänsä omassa sisimmässään eteenpäin, tekee tärkeintä matkaa. Tästä kumpuaa iloa, joka saa ihmisen uskomaan tulevaan. Paha päivä on henkiselle kulkijalle se päivä, jolloin näytetään asioita, jotka ovat kesken omassa maailmankuvassa. Pahalla päivällä on sanoma meille. Kuten Raamatussa sanotaan: ”Hyvänä päivänä ole hyvillä mielin ja pahana päivänä ymmärrä, että Jumala on senkin tehnyt” (Saarnaaja 7:15).

 

Ihminen havaitsee tietävänsä enemmän

Uusi aika merkitsee sitä, että ihminen havaitsee enemmän ja tarkemmin kuin ennen. Heti kun ihminen on sisäisesti valmis, hän voi saada kokemuksia moniulotteisuudesta. Hän voi huomata tietävänsä etukäteen asioita. Kyse ei ole ihmeestä, vaan uudesta ulottuvuudellisesta tilasta, johon itse kykenee liittymään. Ihminen tekee tänään matkaa 3-ulotteisuudesta moniulotteisuuteen ja yhä useampi ihminen havaitsee tämän sisällään.

Tähän kehitykseen liittyy monenlaisia muutoksia. Se on myös kasvua ulos puutteen ja rajoittuneisuuden maailmasta. Maailma, jossa olimme jatkuvasti vaarassa pudota mustaan aukkoon, jossa tukijärjestelmät pettävät, oli mielen luomus. Ihmisen pitää kuitenkin sisäisesti pystyä sallimaan kohdalle tuleva runsaus ja luottaa. Ihminen on luojansa kuva ja siksi hänelle annetaan kaikki se, minkä henkinen maailma rikkaudessaan voi tarjota. Ainoa muutettava asia, jotta se voi toteutua, on väärä luulomme. Se on rakentanut meille kuvitteelliset rajat, joiden sisällä olemme joutuneet niin pitkään elämään.

Muutos lähtee ihmisestä, joka sisältää korkeammat ulottuvuudet. Kun ihminen on valmis ottamaan ne vastaan itsessään, ne aukeavat ja siirtävät ihmisen uuteen tietoisuuteen. Siten ihmisellä on kyvyt luoda uusi aika todellisuudeksi omassa elämässään. Tässä uudessa tietoisuudessa ei pyydetä ulkopuolista jumalaa apuun, vaan avataan jumalallinen tietoisuus käyttöön itsessä.

 

Korkeampi tietoisuus

Vanha maailmankuva on käymässä liian pieneksi henkisyyden tiellä kulkevalle ihmiselle. Mikään ei voi pysäyttää tätä kehitystä, jossa tietoisuus vääjäämättä nousee. Huomionarvoinen asia on, että ihminen itse ei välttämättä huomaa sitä. Vähitellen pienet signaalit kertovat, että elät uudistuneessa maailmassa. Alat nähdä tarkoitusta kaikessa. Huomaat myös, että se asia, joka haastaa sinut, nousee yhä selkeämmin eteesi. Se haluaa tulla ylitetyksi, jotta matkasi eteenpäin voi jatkua esteettömänä.

Ulkoinen maailma luo vastavoiman ja joudumme ponnistelemaan kynnyksien edessä. Tämä johtuu siitä, että olemme tehneet tottumuksesta toisen luontomme. Olemme niin kauan toistaneet ja uskoneet rajalliseen totuuteen, että meidän on vaikea uskoa, että se on valetta. Ja samalla tiedämme, että on aika vapautua siitä.

Sielun pimennosta voi nousta kysymykset: ”Onko tämä minulle todella mahdollista?” ja ”Olenko todella kasvamassa henkiseksi tietäjäksi ja ongelmieni hallitsijaksi?” Vastaus on, että olet aina ollut tietäjä, mutta maailman rajoihin uskomalla olet kieltänyt tämän. On tärkeää, että ihminen itse murtaa tämän illuusion vaikutuksen. Näin yksilö itse palauttaa henkiset asetukset oikealle paikalleen, koska hän itse ne kerran piilotti. Kukaan muu ei voi tehdä sitä.

 

Kollektiivinen Nyt-Aika

Eräs tuntemus tietoisuuden tiellä kasvaa yhä selkeämmäksi. Tunnistat ykseyden. Tämä johtuu siitä, että yhä useammat ihmiset eri puolilla maailmaa osallistuvat tietoisuuden muutokseen. He muuttavat sisäisiä ajatusasetuksiaan. He ovat yhä rajoittamattomampia. Tie edessä on yhä enemmän auki.

Ihminen on yksikön sijaan yhä enemmän kollektiivi. Siirrymme yhä enemmän yhteiskenttään. Aktivoimme toisiamme puhumaan, ajattelemaan ja vaikutamme yhä enemmän kollektiivisesti. Kun ihminen kohtaa kehittyneempiä olentoja toisista galakseista tai ulottuvuuksista, hän huomaa juuri tämän eron ihmiseen; he toimivat kollektiivisemmin. Tietoisuuden kehitys on sellainen.

Ihminen tulee saamaan yhä enemmän informaatiota tulevaisuuden itseltään. Tämä on suora seuraus moniulotteisuudesta, johon ihminen kykenee siirtymään. Ihmisen inkarnaatiot ovat kuin ulottuvuuden lohkoja, joille ihminen voi vaeltaa. Hän pääsee tulevaan ja menneeseen oman ajattoman keskusitsensä kautta. Hän siirtyy yhä enemmän Nyt-Aikaan, jossa mennyt ja tuleva on myös läsnä. Siksi menneiden tai tulevien inkarnaatioiden näkeminen on luonnollista.

 

Ajatukset järjestyvät; syntyy valoa

Kuinka pitkälle uskallamme ajatella omaa Valoamme? Heti jos koemme jonkun toisen vähäisemmin, menemme vääristyneeseen vastakuvaan. On vain yksi valo, joka ulottuu kaikkiin olentoihin. Ykseys ei jätä ketään pois.

Kun Alkulähde aletaan nähdä kaikessa elävässä elämässä, aletaan yhdistyä elämän ykseyteen. Tämä kokemus poistaa vääränlaiset erillisyyden, yksinäisyyden ja eksymisen kokemukset. Mitä enemmän tunnistat ykseyden, sitä vähemmän uskot yksinäisyyteen. On suuri oivallus, että kaikki ongelmat ovat alkaneet väärästä ajattelusta. Miten en ole huomannut ennen, että luon kaiken itse?

Voimakkaat tunnetilat ovat osa tätä matkaa. Tunnet suurta mielihyvää siitä, että olet löytänyt polun kotiin. Olet sisäisesti riemuissasi. Lopulta sisäisyyden valtaa neutraali tyytyväisyys. Yksinkertaisesti vain nautit kaikkialle ulottuvan Viisaan Järjestelmän yhä tarkemmasta havaitsemisesta.

 

Dualismin kuolema

Kaksinaisuuden ja erillisyyden harha on luonut jälleensyntymän. Se on näkynyt kaikilla yhteiskuntamme sektoreilla; jumala ja saatana, syntymä ja kuolema, hyvä ja paha, kauneus ja rumuus. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Ihminen huomaa nyt yhdistävänsä sen, minkä on aiemmin erottanut. Jumala ulottuu kaikkialle elämään ja saatana on illuusio tarkoituksettomasta pahuudesta. Heti kun uskoi sen, loi sen.

Ihminen ohjaa ajatuksillaan koko todellisuuttaan. Heti kun ihminen on kieltänyt tämän, hän on antanut ohjakset jollekin toiselle. Ihminen luo uskollaan tulevaisuutensa. Kun oma usko menneisyydessä on ollut uskoa pahuuteen, sattumaan, tarkoituksettomuuteen ja vääryyteen, ollaan luotu paljon mustia pilviä oman todellisuuden yläpuolelle. Niiden on ollut pakko vaikuttaa pitkittyessään jopa aivan fyysisesti. Siten ihminen on itse luonut vastustajansa ja sairautensa.

Dualismin kuolema tapahtuu heti, kun ihminen alkaa nähdä tarkoitusta siellä, missä aiemmin oli hyvä ja paha. Tämä vastakkainen väärä asetelma kaatuu ja tilalle nousee ykseys. Pahuus aukeaa. Se näyttäytyi sellaisena, jotta ihminen voi puhdistaa tai paremminkin tiedostaa sen. Se ei liittynyt mihinkään ulkopuoliseen, vaan oli kokijoiden luoma ajatus. Ja se oli illuusio, joka ilmestyi heti, kun siihen uskottiin. Yhtä nopeasti se katoaa, kun siihen ei enää uskota.

Ihminen ei enää uudessa tietoisuudessa odota, että kuolema, taivas, toinen planeetta, ulottuvuus tai joku muu paikka ratkaisee ongelmani. Ongelmat ratkeavat heti kun olen sisäisesti valmis nousemaan. Tämä matka korkeampaan ulottuvuuteen ja ylösnousemukseen voi tapahtua tässä ja nyt kehossa ollessa paikassa nimeltä Maa. Ihminen voi tehdä sen ja kukaan muu ei voi tehdä sitä ihmisen puolesta.

 

Miksi aineellinen kaaos näyttää lisääntyvän?

Korkeampaa tietoisuutta suunnataan nyt maailmaan. Se johtuu ihmisestä. Kun ihminen avaa sisällään portteja korkeampiin ulottuvuuksiin, ne reagoivat heti. Ne lähettävät valonsa ihmiselle. Tästä syntyy reaktio, joka on kuin lämmin Auringon valo muurahaispesässä. Se saa aikaan monenlaista kuhinaa.

Korkeampi taajuus muuttaa asioita. Kun vanhaan järjestelmään ei enää uskota, se alkaa murentua ja puolustautua. Ja tämä kehitys on vesimiehen aikaa maailmassanne tänään. Nyt kysytäänkin: kumpaan kiinnität huomiosi? Juuri se saa sinusta energiaa. Jos keskityt sortuviin järjestelmiin, kaaokseen, huoliin ja murheisiin, annat niille voimiasi. Jos keskityt korkeampaan järjestykseen, uuteen parempaan aikaan sekä oikeudenmukaisemman laajemman järjestelmän vastaanottoon, osallistut sen laskeutumiseen.

Huoleton mieli ja turvan tunne antaa sinun keskittyä Uuden todellisuuden nousuun. Mikä asia paranee murehtimalla? Huolehtimiseen käytetty energia voidaan jalostaa voimavaraksi. Tarvitsee vain irrottautua seuraamasta sen luhistumista, jonka pitääkin uuden tieltä mennä.

Ihmistä koetellaan tänään erityisesti. Sillä moni sellainen asia, joka tänään tulee silmille mediasta suurena vääryytenä, ei korkeammalta tasolta katsottuna sitä ole. Sielu ei voi lopulta kokea mitään väärää. Yksikin vääryys kaataisi koko jumalallisen järjestelmän. Sellainen on ykseydessä mahdottomuus. Siksi ihmisen on ajateltava mieluummin niin, että en ymmärrä jotain tapahtumaa täysin. En saa selville kaikkia asian osia. Siksi se näyttää vääryydeltä. Jos ihminen antaa itselleen aikaa tarkkailla, hän tulee löytämään syyt, miksi ilmiö on olemassa.

 

Muutos on valmis heti

Ihmisen on vain hyväksyttävä uusi tietoisuus ja otettava se vastaan sisällään. Sen jälkeen hänelle aletaan näyttää asioita. Tätä ennen jäljellä olevat vanhat käsitysmaailmat tuhoutuvat. Ihminen alkaa puhdistua vääristä uskomuksista. Karma puhdistuu, koska ihminen tiedostaa. Ihminen on tarvinnut karmaa tuomaan eteensä sen, mitä hän ei ole ymmärtänyt. Heti kun ihminen tiedostaa ykseyden, hän vapauttaa karman toimintaa. Ihminen pääsee uuteen tilaan, jossa hän itse säätää elämäänsä.

Tietoinen ihminen yhtyy viholliseensa. Se on vaikeaa ensin, mutta palkitsevaa, kun kykenee nousemaan vanhan itsen yläpuolelle. Tämä merkitsee laajenemista ihmisen sisäuniversumissa. Ennen pitkää ihminen huomaa sen myönteisen vaikutuksen. Hän kävelee ja ajattelee kevyemmin.

 

Sisäinen uusi tila päättää jälleensyntymäkierron

Ihmisen on muutettava todellisuus järjestykseksi sisällään aivan kuten se on järjestyksessä henkisessä maailmassa. Kun se tapahtuu ennen fyysistä kuolemaa, ihminen ei vie tätä ristiriitaa henkiseen maailmaan. Näin on tapahtunut niin monta kertaa aiemmin. Ristiriita ihmisen sielun ja hengen totuuden välillä on työntänyt ihmisen yhä uudestaan maailmaan. Kun ihmisen sielu on täynnä virheellisiä ajatuksia ja illuusiota, astraalikeho ”törmää” kuolemassa henkimaailman viisaaseen järjestelmään. Siksi ihmisen sielun on pitänyt aina puhdistua ensin, jotta on voitu jatkaa matkaa syvemmälle henkiseen maailmaan.

Ristiriita ihmisessä on luonut uuden inkarnaation. Kun sielu pystyy hyväksymään henkiset lainalaisuudet, syntyy rauha itsen ja muiden kanssa. Ristiriita katoaa. Tämä on sisäinen sovinto. Näin ihmisen sielu ei enää taistele ydinitseä, henkeä, vastaan.

Kun ihmisellä on ollut kiistaa tai mennyt riitojen takia välit jonkun ihmisen kanssa, hänen kannattaa tehdä sisäinen sovinto. Sovi sisälläsi kaikki tämän ihmisen kanssa. Kohtaa kiistakumppanisi sydämelläsi ja anna hänelle anteeksi täydesti. Anna anteeksi myös itsellesi, että vajosit kiistelyyn. Näin et kanna enää mukanasi väärää kuvaa tästä ihmisestä ja suhteestanne. Tulet huomaamaan, että tämä kantaa hedelmää heti. Ja usko tai älä, viesti kulkeutuu toiselle osapuolelle. On vain ajan kysymys, milloin se näkyy täysin fyysisesti. Tämä on karmallisesti ajatellen tärkein toimenpide, jonka voit tehdä. Ja parasta on, että voit tehdä sen heti. Ja aina kun ajattelet jatkossa häntä, ajattele hänestä myönteisesti. Jos tähän pystyy, luo muutoksen, joka muuttaa sukupolvia.

Se mitä tapahtuu sisälläsi, tulee ulos sinusta kun kuolet. Olet keskellä omia ajatuksiasi. Kun tämän tietää, näkee selkeämmin oman ajatusmaailmansa merkityksen. Maailma on kuin mylly, joka jauhaa virheellisistä ajatuksistamme valoa. Ihminen on kuin kuoressa oleva jyvä, jonka on pudottava maahan ja kuoltava, jotta uusi hedelmä saa alkunsa. Ja tämä hedelmä on tietoinen ihminen.

 

Elämän laajeneminen; varjon palvelutyö

Reinkarnaatiotiemme päätteessä avaamme kaiken tarkoituksen. Luomme ajatuksellamme ykseyden kokonaisuuden sisällemme. Löydämme entiteettimme, josta erkaannuimme sieluryhmänä. Sieluryhmästä löydämme sielun sisaremme, joista osa on pidemmällä ja osa jäljessä meitä sielun matkalla. Osa heistä voi toimia henkioppainamme juuri nyt. Löydämme koko henkisen hierarkian enkeleistä korkeimpiin valon jumaliin. Samalla kosketamme edesmenneitä omaisiamme ja ymmärrämme, että he ovat jatkaneet sielun matkaansa henkisessä maailmassa koko ajan.

Kun ymmärrämme universaalin elämän laaja-alaisuuden, saamme kosketuksen myös galaktisiin olentoihin ja kosmisiin ohjaajiin. Ja lopulta ymmärrämme, miten elementaarit, luciferiset ja ahrimaniset voimat opettivat meitä vastakuvan kautta.

Ihminen tarvitsee vastakuvan, jotta hän voi sisäistää todellisuuden – puhtaan hengen. Siksi on palvelijoita, joita on nimitetty varjon läheteiksi eli he ovat osa valon järjestelmää. Ihmisen on saatava sielussaan ja ruumiissaan näkymä valoon. Ja varjon vierellä se on kirkkaampi.

Varjo ohjaa ihmistä yhä uudestaan kohti ydintä. Lopulta varjon toiminnan avulla ihminen pysyy Valon keskuksessaan.

 

Ihminen on valoa

Ihmisen maan matkan tarkoitus on fyysistää ajatus ”tiedän olevani valo”. Tämä ajatus fokusoidaan ja todellistetaan maisten kiireiden ja ongelmien keskelle. Kun mikään ei enää syrjäytä tätä ajatusta, se on olemassa myös maisesti, kuten se on aina ollut myös henkisesti. Sitten mainen on tehnyt tehtävänsä ja ihmisen seikkailut jatkuvat toisaalla.

 

- Pekka Tamminen