Tietoisuus avaa unitasojen aktiivisen elämän

Ihmisen unitila on aktiivinen vyöhyke, jossa tapahtuu monen tasoista toimintaa. Ihminen siirtyy nukahtaessaan oman kehonsa ulkopuolelle. Ihmisen kehon sekä kehon eteerisen vastineen jäädessä paikalleen sänkyyn, astraalinen keho ja ihmisen minä irtoaa ihmiskokonaisuudesta. Nämä kaksi ylintä ihmisen olemuksen osaa ovat tämän jälkeen henkisessä valtakunnassa. On paljon ihmisen sielun tilasta riippuvaista, mitä tämän jälkeen tapahtuu.

Maisessa tilassaan ihminen ei yleensä muista unimaailmassa tapahtuneita henkisiä kokemuksia. Tietoisen henkisen kehityksen kautta unimaailmassa koettua todellisuutta voidaan osittain palauttaa muistiin.  Ensin on tiedettävä, että siirrymme henkiseen maailmaan unen aikana ja että on mahdollista saada informaatiota tältä tasolta. Kun ymmärretään, että nukahtaminen tarkoittaa matkaa henkiseen maailmaan katoamisen tai tyhjyyteen vajoamisen sijasta, voidaan alkaa jaotella unimaailmassa koettua. Silloin voidaan erottaa puhtaasti fyysispohjaiset ja symboliset unet todellisista henkisen maailman kokemuksista. Henkisesti katsottuna nukahtaessaan ihminen pikemminkin herää todellisuuteen ja taas herätessään maan maailmaan ihminen monessa suhteessa nukahtaa.

Unen aikana ihminen latautuu henkisistä energioista ja niiden turvin uusi mainen päivä alkaa virkeänä. Tämä koskee kaikkia ihmisiä. Tietoisuutensa herättänyt ihminen liikkuu sielussaan aktiivisemmin unen maailman henkisessä valtakunnassa. Hän voi tavata itselleen merkittäviä olentoja. Nämä voivat olla henkisen maailman olentoja tai omia edesmenneitä omaisia. Ihminen voi tiedostaa toisella puolella myös oman tehtävänsä maailmassa. Sielu liikkuu maan maailmaan yhä uudelleen ja pyrkii löytämään elämän henkisiä syitä. Elämän henkisen arvoituksen ratkaiseminen on ihmisen lopullinen päämäärä. Sitä ennen ihminen toteuttaa monia maallisempia päämääriä useiden inkarnaatioiden ketjussa.

Ihmisen sieluosa pyrkii synkroniaan henkiosan kanssa

Nykyisenä aikana henkinen ovi aukeaa yhä useammalle ihmiselle. Astrologisesti ilmaistuna planeetallamme alkanut vesimiehen aika antaa tähän suuremman mahdollisuuden. Tässä prosessissa myös unitila on muutoksessa. Jos ihminen alkaa valvetilassaan tietoisesti avata henkisen maailman ovea tuomalla henkisiä käsitteitä tajuntaansa, hän alkaa tietoisemmin suhtautua myös unitilaan. Kun sielu on valmis, unen henkinen tila alkaa kuin lisääntyvästi vuotamaan ihmisen tietoisuuteen. Tämä tarkoittaa, että ihminen alkaa selkeämmin saada unen tason henkistä informaatiota tajuntaansa. 

Unimaailma on väylä ihmisen syvimpään henkiseen osaan. Tämä ihmisen korkein henkiosa on jatkuvasti henkisessä maailmassa. Voidaankin kysyä kuka on se, joka kulkee valvemaailmassa keskittyen fyysisiin suorituksiinsa? Tämä valveinen ihminen on selkeästi jotakin vähemmän tietoista kuin ihmisen sisin itse. Tämä keskeneräinen tietoisuus muuttuu ihmisellä ajan myötä ja muuttaa maista persoonaa kohti itsessä elävää henkeä. Valvemaailman ihminen rakentaa näin päivätajuntaansa vähitellen täydemmän tietoisuuden. Tämä on yksi syy, miksi henkisellä polulla oleva ihminen tuntee poltteen sisässään avata ja työskennellä yhä enemmän henkisten käsitteiden parissa.

Ihmisen henkiosa on täydellisen tietoisena henkisessä maailmassa. Sieluosa on osatietoinen ja kulkee kehon mukana maisessa maailmassa hakemassa tätä tietoisuutta lisää. Näin inkarnaatioiden kautta yhä suuremman tietoisuuden myötä ihmisen sieluosa alkaa muistuttaa ihmisen henkiosaa. Tämä synkronisaatio johtaa lopulta ihmisen poistumiseen kokonaan maiselta tasolta. Ihminen on henkinen olento ja kuuluu henkiseen maailmaan. Siten ihminen suorittaa fyysistä tietoisuusmatkaa maisessa maailmassa, jonka päässä on henkinen tietoisuus ja tajunta.

Uni henkisenä tietokanavana

Ihmisen henkinen työ nykyisessä tietoisemmassa ilmapiirissä avaa unimaailman eri tasoja lisää. Ihminen kykenee yhä enemmän luokittelemaan erilaisia kohtia unessaan. Keskeisiä kohtia henkiselle tarkkailijalle ovat uneen vaipumisen ja ennen kaikkea heräämisen kohdat. Joskus tästä voidaan saada konkreettista näyttöä. Ihminen ei silloin suoraan herääkään unestaan valveiseksi, vaan jää hetkeksi ennen heräämistä kuin valveiseen eteiseen. Tämä tila on monella tapaa hyödyllinen henkisellä polulla olevalle ihmiselle. Käytännössä tässä kohtaa voi sekä nähdä että kuulla henkisen maailman. Kokemus voi olla varsin kohottava.

Nykyisenä aikana henkinen maailma on auennut ihmiselle myös ns. kanavointien muodossa. Myös Aurinkotien sivuilta löytyy useita kymmeniä sekä kotimaisia että ulkomaisia kanavointeja. Vaikka jokaisella kanavalla on oma tapansa tuottaa henkistä tietoa ja tekstiä, niin useat kanavat ovat kertoneet saavansa yhteyden juuri tässä unen maailman valveisessa välitilassa. 

Kun ihminen herää, fyysisen maailman imu on voimakas ja unimaailma nopeasti menetetään. Myös muistikuvat ja unen viestit voidaan näin menettää nopeasti. Välitilassa ihminen ei olekaan vielä täysin hereillä ja kykenee vastustamaan mahdollista heräämisen imua. Hän ei myöskään nuku, jolloin kaikki saatu tieto on helpompaa palauttaa muistiin valvetilassa uudestaan. Tässä tilassa ihminen on vastaanottavainen henkiselle informaatiolle ja hän myös muistaa tiedot herätessään.

Henkinen maailma käyttää tänään hyväkseen näitä unimaailman valvetiloja erilaisten henkisten tietojen välittämiseen ihmiskunnalle. Tämä kertoo jotakin ihmiskunnassa tapahtuvasta tietoisuuden muutoksesta. Tämä tietoisuuden aalto onkin vähitellen muuttamassa käsitykset unesta. Unen maailma tulee muuttumaan yhä enemmän henkiseksi tietokanavaksi. Tässä valvetilassa emme saa pelkästään kanavoitua tietoa. Vastaanotamme siellä yhä enemmän jo nyt myös kuvia menneisyyden inkarnaatiosta, kadonneista mantereista, galaktisista yhteyksistä ja henkisistä hierarkioista. Myös suhde kuolemaan on ihmiskunnassa voimakkaassa muutoksessa. Tämä tarkoittaa yhä suurempaa henkisten tasojen merkityksen kasvua ihmiskunnassa. 

Selkouni eli lucid dreaming valaistumisen harjoituksena

Ns. lucid dreaming eli selkouni on varsin mielenkiintoinen unitila. Ihminen on silloin tietoinen siitä, että hänen kehonsa on unessa ja hän voi luoda ja toimia vapaasti unitasolla. Hän vaikuttaa asioihin tietoisesti. Tässä tilassa ihminen saa kokemuksen siitä, miten todellinen unitila on. Hän näkee värit selkeämmin ja kykenee vaikuttamaan asioihin henkisen luomisolennon tavoin. Hän ymmärtää olevansa luomisen alustalla. Yksilölle tällainen kokemus on itse asiassa valaistumisen harjoitusta. Hän saa kokemuksen siitä tilasta, jossa tietoisuus on jo korkeammalla asteella. 

Kun ihminen kuolee ja siirtyy astraaliseen tilaan, se vastaa tätä selkounen vaihetta. Myös siellä ihminen on luoja. Hän huomaa, että hänen ajatuksensa luovat ja siirtävät häntä paikasta toiseen aivan kuten selkounessa tapahtuu. Molemmat tapahtuvat samassa tilassa, joka on henkinen valtakunta unen ja kuoleman takana. Juuri tämän takia vanhoissa teksteissä on sanottu, että ”uni on kuoleman sisar”.

Selkounessa ihminen harjoittelee läsnäoloa. Tavallisessa unessa ihminen ei ole tietoinen kokijasta; uneksijasta, eikä myöskään tilanteesta eli unesta, jossa ollaan. Hän vain näkee unta pystymättä vaikuttamaan asioihin. Hän kokee silloin sitä, mitä unitilassa vastaan tulee. Selkounessa ihminen on tietoinen unen uneksijasta sekä siitä, missä ollaan (tietoisuus kehon unesta, sillä välin kun itse toimii unitasolla). Hän on tietoinen itsestään ja omasta vaikutuksestaan. Hän on läsnäoleva päättäjä siinä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Tiibetissä buddhalaiset munkit ovat harjoittaneet unijoogaa vuosisatoja ja heille selkouni oli yksi askel kohti valaistumisen saavuttamista.

Ihminen nostaa tietoisuuttaan tänään uudistamalla tietonsa unen tasoista. Kaikki suuret säveltäjät ja kirjailijat ovat saaneet inspiraationsa henkisiltä tasoilta. Monelle luovia virikkeitä on annettu juuri unen kautta. Osa on myös ollut tietoisia tästä. Jotkut taiteilijat ovat kertoneet heränneensä yöllä ja saman tien kirjoittaneensa muistiin esimerkiksi mestarisävellyksen. Uni toimii tässäkin viestin tuojana.

Ihmisellä on siten valtava etuoikeus jo elämänsä aikana päästä unen kautta kokemaan henkistä maailmaa. Se on yhä enemmän mahdollista, kun ihminen alkaa nostaa omaa henkistä tietoisuuttaan valvetilassaan. Yksi tapa on tutustua kuolemanlähikokemuksiin (near death experience). Niissä ihmiset ovat kliinisesti kuolleet ja kokeneet henkisen maailman, mutta heidät on saatu palautettua takaisin valve-elämään ja kehoon. (Myös Aurinkotien sivuilta löytyy NDE-kokemuksia esim. videoina.) Tärkeitä asioita voi aueta, jos uskaltaa antautua tutkimuksen ääreen aiheen piirissä.

Valve-elämän automaation muutos

Selkounessa ihminen on tietoinen unessaan ja voi alkaa vaikuttaa unitilassa tapahtuminen kulkuun.  Maan valve-elämä on unitilaa vastaava alusta. Siinä ihmisen pitää muuttaa oma tietoisuutensa, jotta elämä voidaan oikein tavalla ymmärtää. Kun ihminen kulkee elämänsä läpi kuin automaattiohjauksella nuoruudesta vanhuuteen keskittyen elämän fyysiseen puoleen, hän ei ole avannut elämän henkistä tarkoitusta. Näin on ihmisellä tapahtunut monessa inkarnaatiossa. Silloin ei ole koettu ”valve-elämän selkounta” ja tietoisempaa heräämistä elämän ydinkysymyksiin. Tällä ”vuoristorata-matkalla” ei ole kysytty mitä elämä on ja miksi se on. Vain herännyt henkitietoisuus voi kyseenalaistaa ja pysäyttää ihmisen tästä unenomaisesta suorituksesta.

Elämän henkinen merkitys onkin juuri tässä. Ihminen alkaa vähitellen rakentaa elämän henkistä taulua fyysisen elämän ohessa. Hän ei enää vain sokeasti suorita eteen tulevaa fyysistä elämää kadottaen lopulta sen kokonaan. Tietoisuus on herännyt ja ihminen pyrkii olemaan yhä enemmän läsnä. Ihminen saa selville, että on lähtenyt juuri tietystä syystä elämänsä matkalle. Hän voi löytää oman menneisyytensä ja nähdä eläneensä lukuisia elämiä eri rooleissa. Aina hän on tempautunut syvälle rooliin sisälle tiedostamatta elämänsä taustalla olevia henkisiä syitä. Hän näkee sielunsa vaeltaneen eri ajoissa ja paikoissa yhä uudelleen. Hän on kokenut matkalla monenlaisia fyysisiä voittoja, menestyksiä sekä myös katkeria tappioita ja suurta tragediaa. Yksi ja tärkein palapelin palanen on ollut aina kuin hukassa. Se, miksi koko jatkuva näytelmä on olemassa.

Kun ihminen alkaa saada tietoa elämä-näytelmän syystä, hän alkaa ymmärtää, että hänen on ratkaistava tämä kysymys päästäkseen eteenpäin. Hänelle ei enää tässä kohtaa riitä fyysisten suoritteiden menestys. Hän ymmärtää, että kyse on vain hetkellisestä roolista, jonka saavutukset koskettavat vain tätä yhden elämän roolia. Hän näkee jo etukäteen, että vanhuus ja viimeistään kuolema tuhoavat kaikki fyysiset saavutukset jo varsin pian. Ihminen on tässä ylittänyt tietyn kynnyksen. Hän on päässyt fyysisen verhon takana olevan henkisen arvoituksen jäljille. Hän alkaa ymmärtää ajan arvon. Hän kysyy: Kuinka paljon ehdin avata elämän suurta salaisuutta nykyisen elämäni aikana? Jääkö se kesken ja tulenko taas uudestaan avaamaan sitä? 

Hänen elämänsä löytää fyysisten tehtävien ohessa uuden merkittävän tarkoituksen. Ihminen voi tutkimalla löytää kaukaa menneisyydestään ajan, jolloin nykyisenkaltaista aineen ja maan tasoa ei ollut olemassa. Ihminen oli tuolloin henkinen olento eläen henkisissä sfääreissä. Hän kysyy: Onko minun päästävä takaisin olotilaan, joka on puhtaasti henkinen? Ja aivan kuten maan ja aineen tasoa ei kerran ollut menneisyydessä, niin on myös tulevaisuudessa oleva aika, jolloin tämä taso häviää. Silloin ihminen ei enää laskeudu nykyisen kaltaiseen aineelliseen tilaan. Hänen alin olemuspuolensa on silloin astraalinen olemus. Tämän päivän ihmisen valve-elämässä juuri uni voi olla yhteys tähän olemukseen ja tasoon.

Merkittävät kohtaamiset unessa sekä uniharjoitukset

Voimme kohdata unen aikana itsellemme merkittäviä olentoja. Nämä tuntuvat herättyämme varsin eläviltä kohtaamisilta. Nämä voivat olla henkisiä oppaitamme, sielun sisariamme tai henkisiä opettajia. Näille kohtaamisille on aina syy ja ennen kaikkea sille, että tästä on jäänyt selkeä muistijälki ihmiselle. Ihminen liittyy henkiseen hierarkiaan ja hänellä on paljon tehtäviä kuoleman ja unen toisella puolella. Joskus, kun on tarkoitus, näistä tehtävistä vuotaa tietoa ihmisen tietoisuuteen valve-elämän puolelle. Ne ovat ihmiselle henkisen polun helmiä.

Ihmistä tuetaan jatkamaan henkistä tietään fyysisistä mahdollisista vaikeuksista huolimatta. Ihmistä kehotetaan toiselta puolelta selvittämään elämän arvoitusta lisää. Myös unen painajaisilla on henkiselle ihmiselle suuri arvo. Vaikka osa painajaisista muodostuu fyysisistä olosuhteista, on osa niistä henkistä koulutusta. Ihminen harjoittaa esimerkiksi pelkoalueitaan usein unimaailman kautta. Asia, joka valvetilassa aiheuttaa voimakkaita pelon tiloja, on aina henkinen este. Siksi tällaiset tilat on avattava kokonaan. On tärkeää, että emme vie näitä pelon tiloja kuoleman portin kautta henkiseen tilaan. Ne toimivat esteen tavoin sielussamme tässä tilassa. Jos näiden pelkojen haltuun saaminen on valvetilassa vaikeaa, asiaa voidaan harjoitella unitilassa. Joskus ihminen muistaa unen, jossa hän selvitti ja uskalsi kohdata pelon aiheuttajan. Tästä syntynyt mielihyvä on usein olemassa siksi, että ihminen sisimmässään tiesi selvinneensä henkisen maailman asettamasta harjoituksesta.

Tietoinen ihminen alkaakin jakaa uniaan vähitellen eri osastoihin. On olemassa fyysisen elämän luomia unia, henkisiä harjoitusunia ja suoran henkisen tiedon välitysunia. Voidaan löytää vieläkin moninaisempi jaottelu, sillä ihminen voi unen tasolla luoda galaktisia yhteyksiä, liikkua tulevaisuudessa ja vierailla monenlaisilla elämisen tasoilla. Lopulta näissäkin on kyse ihmisen henkisen puolen aktivoinnista. Kun ihminen tiedostaa unen tasojen olevan aktiivinen voiman ja henkisen elämän vyöhyke eri tasoineen, hän alkaa rakentaa henkistä suhdetta unimaailmaan. Ihminen nukkuu noin kolmasosan elämästään eli 75:een vuoteen mahtuu 25 vuotta unta. Kyseessä on siis varsin merkittävä ja tärkeä paikka ihmiselle. Varsinkin jos tiedostaa, että elämän jälkeen siirrymme näille samoille unimaailman vyöhykkeille kyseistä inkarnaatiota silmällä pitäen lopullisesti.

– Pekka Tamminen