Ihmisen uusi herääminen 

Aurinkotien YouTube-sivuilla on useita ulkomaisia kanavointeja videoina. Osassa niistä puhutaan siirtymisestä 3D:stä 4D:hen tai 5D:hen. Ihmisen kolmiulottuvuudellisen todellisuuden (3DimensionalReality) kerrotaan muuttuvan neljä- ja viisiulottuvuudelliseksi todellisuudeksi. Mitä tämä lopulta tarkoittaa?

Muutos kuuluu luontaisesti ihmiseen ja hänen ympäristöönsä. Maapallo biologisena organismina elää muutoksen alaisena aivan kuten ihmisen sielu ja keho.  Ihminen liikkuu planeettansa ja galaksinsa mukana valtavaa vauhtia avaruudessa eteenpäin jatkuvasti ajan muuttuessa ympärillämme. Ainoa pysyvä asia todellisuudessamme näyttäisi olevan muutos. Kun katsomme astrologisesti aikaamme, se on siirtynyt kalojen ajasta vesimiehen aikaan ja siten myös ajan värähtely on tänään toinen.

Ihminen on biologisuutensa lisäksi sielu ja henki ja tunnistaa sisällään muuttuneen ajan tarpeen. Näin hän modifioi itseään muuttuneeseen henkiseen tilaan. Aikaa hallitseva astrologinen merkki eläinradassamme vaihtuu noin 2000 vuoden välein. Vaihdoskohdat, jollaisessa olemme nyt (kalat vaihtuvat vesimieheen), ovat kuohuvia aikoja. Vanhat tavat ja uudet nousevat tavat törmäävät ja uuden luominen on käsin kosketeltavasti ilmassa. Yleensä tapahtuu myös jotain merkittävää. Näin oli myös silloin, kun oinaan aika päättyi ja kalojen aika alkoi. Tuohon 2000 vuotta sitten tapahtuneeseen astrologisen merkin vaihdoskohtaan ilmestyi merkittävä inkarnaatio, joka tietoisuudellaan muutti monella tavalla ihmiskunnan suuntaa. 

Nykyisenä aikana tapahtuu jotakin samankaltaista, mutta sisäisesti yksilössä. Se, mikä lähestyi 2000 vuotta sitten ihmiskuntaa ulkoisesti, lähestyy ihmistä nykyajassa sisäisesti. Lopulta kyse on tietoisuusverhojen siirtymisestä sivuun sekä uudenlaisen kokemustavan syntymisestä ihmisen sisäisessä todellisuudessa. Tämän kautta ihminen löytää konkreettisemmin henkisyyden itsestään. Tietoisuutensa avanneelle ihmiselle ei enää riitä tieto ylösnousemisesta 2000 vuotta sitten, vaan hän käsittää, että ylösnousemuksen on kosketettava häntä itseään. Mikä sitten muuttuu ja miten se näkyy?

Henkimaailma siirtyy ihmisen arkeen

Tie kolmiulottuvuudellisesta todellisuudesta laajempaan kokemiseen on ennen kaikkea ihmisen sisällä tapahtuva prosessi. Ihminen avaa sieluna itsessään tietoisuuttaan alueille, joita sielu ei ole kosketellut aikaisemmin. Kyse on siten sielun tietoisuusmatkasta syvemmälle ihmisessä olevaan henkisyyteen. Tämä näkyy uudenlaisena todellisuuden kokemuksena ihmiselle. Hän alkaa havaita yhä enemmän henkisiä ilmauksia arkisessa elämässään. Ihmiselle ei enää riitä, että henkinen on jossakin kuoleman oven takana, taivaassa, toisella planeetalla tai muualla itsen ulkopuolella, vaan hän huomaa olevansa itse osa sitä omassa elämän arjessaan. Jos aiemmin henkinen kokemus oli ilmestys ja ihme, niin nyt se liitetään osaksi omaa luonnollista arkea. 

Elämä tuleekin helpottumaan monella tavalla ihmiselle tulevaisuudessa. Ihminen tulee muuttamaan esimerkiksi kriisien käyttämistä tietoisuuskynnysten ylityksissä. Tie on kulkemassa siihen suuntaan, että ihminen tarvitsee yhä vähemmän hälytystilaa ylittääkseen tietoisuuskynnyksiä. Näinhän on ennen maisessa maailmassa ollut. Jos esim. alkoholisti on ollut siirrosvaiheessa uuteen tietoisuuteen, jossa alkoholi ei enää hallitse häntä, hän on usein kriisiytymisen kautta etsinyt ns. pohjapisteen. Tämä on tarkoittanut paljon hävitystä ja kärsimystä itselle ja ympäristölle. Jatkossa tietoiset ihmiset tarvitsevat yhä vähemmän tällaista äärimmäistä kriisiytymismallia tietoisuuskynnysten ylittämiseen. Ihminen alkaa hallita enemmän omia siirroksiaan sielun polulla eteenpäin.

Ihminen avaa nykyhetkeen pysähtymisen salaisuuden 

Ihminen muuttaa myös tapaansa kokea elämä. Ihminen alkaa siirtyä yhä enemmän kokemukseen, jossa tulevaisuuteen mennään ilman painolasteja ”pää tyhjänä”, mutta sydän avoinna. Tämä tarkoittaa suurempaa läsnäolotietoisuutta nykyhetkestä. Ihminen on hylkäämässä taakkansa, jossa kannettiin menneisyyden suruja ja tulevaisuuden huolia nykyhetkessä. Elämää suoritettiin kiireellä ja ”sitten kun” -ajattelu oli tavallista (sitten kun valmistun koulusta, sitten kun lapset ovat isoja, sitten kun saan ylennyksen, sitten kun saan enemmän rahaa, sitten kun talo on maksettu, sitten kun olen vakituisessa virassa, sitten kun…). Näin elämä kiisi ohitse ja nykyhetki katosi jonnekin. Ihmisen tietoisuus pysäyttää ihmisen nykyhetkeen ja hän voi alkaa keskittyä siihen ilman kuormitusta. Tämä kiireettömyys ja pysähtyminen (meditaatio) herättää intuition ja ihmisen sisällä olevan henkisen oven. Tämä johtuu tietoisen ihmisen sisäavaruudessa tehdystä henkisestä työstä.

Sanotaan ihmisen tulevaisuutta sitten 4D:ksi, 5D:ksi, vesimiehen ajaksi, kristalliajaksi tai miksi tahansa, se täyttyy vähitellen henkisellä todellisuudella. Mitä enemmän ihminen kykenee keskittymään nyt-hetkeen, sitä enemmän henkeä alkaa näkyä. Tämä johtuu siitä, että keskittyminen ja meditaatio tässä ja nyt on kaikkein henkisin ihmisen tila. Aiemmin ihmisen mieli on sabotoinut tämän tilan viemällä ihmisen eilisen suruun ja huomisen huoleen. 

Mitä syvemmin ihminen kykenee keskittymään nykyhetkeen, sitä enemmän se aukeaa ihmiselle. Tämä sisältää mielenkiintoisen ilmiön, sillä nykyhetki alkaa tietyssä vaiheessaan avata tietoiselle ihmiselle myös tietoa tulevasta. Hän näkee nykyhetkeen liittyvistä asioista ja ihmisistä heidän tulevaa kehitystään. Näin ihminen avaa ajan salaisuutta. Hämmästyneenä moni toteaakin; ”minä tiesin, mitä tulee tapahtumaan”. Tämä selittyy siten, että ihminen on henkiseltä osaltaan ajaton olento. Hänellä on sielunsa kautta yhteys menneisiin ja tuleviin inkarnaatioihinsa sekä henkensä kautta yhteys ajattomaan ja ikuiseen henkiseen todellisuuteen. Hengen tasolta katsottuna kaikki on tässä ja nyt. Ihmisen tehtävä on ainoastaan avata tietoisuutensa kautta ajan arvoitus.

Mitä enemmän ihminen samaistaa itsensä henkiseen osaansa kehon ja sielun sijasta, sitä enemmän hän alkaa avata itsessään henkisiä ominaisuuksiaan ja kykyjään. Se, mikä on kehoon samaistuvalle ihmiselle mahdotonta tai sieluun samaistuvalle ihmiselle vaikeaa, on henkeen samaistuvalle jumalalliselle olennolle mahdollista.

Kuollut elää ja ilmaisee itsensä

Uudenlainen kyky keskittyä nyt-tilaan alkaa ilmetä varsin monenlaisina henkisinä kokemuksina. Seuraukset näkyvät yksilön arjessa. Jos aiemmin tiedettiin, että kasvi on elävä organismi, jolla on eteerinen keho, niin nyt ihminen voi alkaa kokea kasvin takana olevat henkiset olennot. Muutokset ajassamme tukevat ihmisen siirtymistä ajattelusta konkreettiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa suorempaa suhdetta henkiseen valtakuntaan, joka läpäisee koko ajan ihmisen fyysisen maailman. Silloin henkisyys voi tulla esiin suorina havaintoina tästä maailmasta. Ihminen saa kokemuksia henkisistä olennoista sekä tietoisuuden siitä, että kuolleet eivät ole toisella puolella henkimaailmassa, vaan tässä ja nyt kontaktissa meihin.

Jos aiemmin ajattelin, että tapaan kuolleen äitini sitten henkisessä valtakunnassa, kun itse siirryn sinne, niin nyt koen hänet tässä ja nyt ja aistin hänen läsnäolonsa. Tietoisuuden syventyessä voin myös kommunikoida hänen kanssaan. Tätä tapahtuu jo nyt tietoisten ihmisten keskuudessa. Ihmisistä kasvaa oman elämänsä meedioita ja selvänäkijöitä. Ulottuvuudet ovat sisäkkäin ja ihminen niiden kaikkien sisällä.

Tietenkin Maapallolla on aina ollut niitä, jotka ovat päättäneet sielun kiertonsa täällä ja siirtyneet täältä eteenpäin. Aikamme on kuitenkin siten ainutlaatuinen, että henkinen kollektiivinen tila tukee nyt selkeämmin ihmisten astumista henkisen havainnon tielle. Kaikki on tietysti edelleen riippuvaista ihmisen sisäisestä maailmasta eli tärkein aktivoiva liikunto tapahtuu aina ihmisen sisällä. Ensin on tiedettävä henkinen kaikessa elämässä ja sen jälkeen siitä tulee konkreettisesti totta. Vanhat vastustajat ovat samat kuin ennenkin; epäily ja pelko, mutta avustavat henkiset työkalut tarjoutuvat ihmisen ulottuville yhä vahvemmin. Tärkeimpänä näistä oman intuition ääni sekä vahva tieto siitä, että pelko on vanha harhakokemus, joka tietoisen ihmisen kuuluu ylittää.

Negatiivisen illuusio ja muutokset muistissa

On lukittava tietoisuuteensa totuus siitä, että kaikki negatiivinen on lopulta eräänlainen illuusio, jonka tarkoitus on nostaa tietoisuuttamme. Se kertoo aina keskenjääneistä tapahtumista sielussamme. Emme ole sielumme tasolla oivaltaneet jotakin ja siksi asia on edessämme. 

Muutoksia tapahtuu myös ihmisen muistin tasolla. Kun ihminen katsoo uusin henkisemmin silmin menneitä traagisia tapahtumia, hän alkaa nähdä niiden syyn ja vaikutuksen sielua laajentavana kokemuksena. Näin hänen ei enää tarvitse kantaa mukanaan menneitä kokemuksia raskaana painolastina, joiden tarkoitusta ei olla avattu. Mitä tarkemmin negatiiviseen katsotaan, sitä enemmän se nähdään eräänlaisena puhdistuksena, jossa sielutietoisuus kamppailee seuraavalle askelmalle. 

Siirtymisessä uusiin ulottuvuudellisiin tiloihin on siten kyse ihmisen sielussa tapahtuvasta laajentumisesta. Elämän polku on kasvamista henkeen. Se on ihmisessä oleva matka, jossa toteutuu sielun ja hengen synkronisaatio. Ihminen henkistää lopulta kaiken itsessään ja ympäristössään. Aine oli vain väline tässä prosessissa. Näin sielu kasvaa kohti henkeä ja tämä synkronisaatio vie ihmisen takaisin henkiseen kotiin maiselta matkalta.  Illuusio (Aine) oli olemassa, jotta todellisuus (Henki) voitiin nähdä kirkkaammin.

– Pekka Tamminen