Maailman tarkoitus – Salaisen unen tiedostaminen

Johdanto

Käsittelen seuraavassa kirjoituksessa Kenneth Wapnickin luentoa Onnellinen Uni – Salainen Uni (Otteita Ihmeiden Oppikurssi-säätiön luennolta Temacula CA, Kenneth Wapnick). 

Jotta saamme kiinni siitä, miten ja miksi ihminen on maailmassa ja mikä on maailman tarkoitus ihmiselle, meidän on palattava ensin siihen, mistä kaikki alkoi. Rudolf Steiner on kertonut henkisissä teksteissään, miten ihminen eli aikanaan Hyperboreassa pysyvänä henkisen maailman olentona. Tämä kaikki on tapahtunut ennen maailman syntyä ja ennen ihmisen nukahtamista. Tällöin ihminen ei vielä ollut ajatellut sitä pientä hullua ajatusta, jolle ihmisen olisi pitänyt nauraa ja josta Ihmeiden Oppikurssi kertoo (Kurssi). Tämä ajatus oli elämä ilman Jumalaa erillisenä olentona, joka itse vastaa kaikesta ja kokee väärien valintojensa seuraukset kärsimyksenä ja sairautena. Koemme sitä nyt maailmassa, jossa ihminen nukkuu ja ego toimii. 

Henkisessä valtakunnassa ennen ihmiseksi tuloa ihminen tiedosti itse koko ajan olevansa osa Jumalaa sekä myös, että kaikki muu elävä on osa Alkulähdettä. Jumala oli kaikkialla ja jokaisessa kohtaamisessa. Elämä oli harmonista ja vapaata kivusta ja sairauksista. Ihminen on tosin edelleen myös maailmassa Luojansa yhteydessä, mutta ei enää tunnista sitä. Tämä johtuu egosta, joka on päässyt ihmisen ja Alkulähteen väliin.

Ensimmäinen uni – salainen uni 

Wapnick puhuu tekstissään ensimmäisestä unesta, joka on salainen uni. Se alkaa juuri siitä ensimmäisestä hetkestä, missä ihminen koki olevansa irrallaan Jumalasta. Tämä väärä ajatus ja mahdottomuus loi syyllisyyden (Mitä olenkaan mennyt tekemään?). Ihmisen oli hyvin vaikea kestää tätä syyllisyyttä ja siksi hän projisoi sen ulkopuolelleen. Tämä on maailma-vision alku. Näin egon uni oli alkanut. Otimme vakavasti ajatuksen, joka ei ole totta. Koimme tehneemme syntiä erotessamme Jumalasta. 

Ihmisen ongelma on, että hän ei näe unensa tätä osaa. Hän ei näe, eikä muista, miten itse loi kuvitelman Jumalasta erossa olemisesta. Hän ei näe syyllisyyttään ja projisointiaan, jonka tuloksena maailman uni syntyi. Tämä unen osa on salassa ja hän näkee vain projisointinsa eli maailman. Siksi ihmisen on ensin tiedostettava, että maailmasta ei löydy ongelmaa eikä ratkaisua, vaan hänen on mentävä mieleensä. Vain siten palapeli selviää ja salaisen unen osat tulevat näkyviin. 

Kurssissa asia tuodaan esiin näin: 

”Maailman unennäkö ei ole muuta kuin osa omaa untasi, jonka annoit pois ja jota pidit sekä maailman alkuna että loppuna. Sen aloitti kuitenkin oma salainen unesi, jota et näe, vaikka se aiheuttikin sen osan, jonka näet ja jonka todellisuutta et epäile. Miten voisitkaan epäillä sitä, kun kerran nukut ja näet salaa unta siitä, että syy uneesi on todellinen?” (T-27.VII.11 – Miten Ihmeiden oppikurssin viittauksia luetaan

Uni on siis ihmisen mielessä ja sen ytimenä on pelko ja syyllisyys. Raamatussa ihminen on ensin paratiisissa ja sitten yhtäkkiä alastomana maailmassa. Tässä kohdassa ihmisen uni alkaa. Hän kokee jumalallisen valtakunnan sijaan maailman ja löytää itsensä haavoittuvana ja erillisenä maailmasta. Ihmisen ensikokemus maailmasta on järkytys, koska hän tajuaa hylänneensä Jumalan. Hän ymmärtää nyt joutuvansa yksin taistelun kautta raivaamaan tiensä maailmassa kärsimys ja pelko seuranaan. Samalla hän pelkää Jumalan rankaisua teostaan, joka saa hänet pakenemaan yhä syvemmälle maailmaan. 

Ensimmäinen eli alkuperäinen uni on itse asiassa suhteemme egoon. Se on ihmiseltä salassa, kunnes hän herää ja ymmärtää, miten hänen egonsa elää maailmassa. Tämä on lopulta ainoa uni, koska vain ego luo lisää unia ensimmäisen unen alettua yhden ja saman unen sisään. Kaikki muodon tasolla tapahtuvat suhteemme ovat lopulta projektioita tästä salaisesta itsemme ja egon välisestä suhteesta. Koko maailman hyörinä ja ihmisten loputtomat ihmissuhdekoukerot perustuvat siihen. 

Kenneth Wapnick sanookin kirjoituksessaan: 

”Kärsimyksen syy ei ole maailman uni, eikä se, mitä tapahtuu keholleni tai kehossani, eikä se, mitä ruumiini tekee muille kehoille. Kärsimyksen syy on salaisessa unessa – mielen uskossa, että se on tehnyt syntiä Jumalaa vastaan ja eronnut Hänestä. Se on kuilu, ero pienen ”m”-minän ja suuren ”M”-minän välillä, jonka uskon tuhonneeni.”

Toinen uni – uni maailmasta 

Kuten jo aiemmin tuli ilmi alkuperäisen unen sisään syntyy uusia unen jaksoja. Siksi myös Kenneth Wapnick puhuu tekstissään toisesta unesta. 

Tämä toinen uni syntyy, koska luulimme tehneemme karmean rikoksen eroamalla Jumalasta. Nyt siis olemme täynnä pelkoa mahdollisen Jumalan rangaistuksen vuoksi. Silloin ego astuu esiin. Se antaa meille ratkaisun. Tämä ratkaisu on, että ego vie meidät sinne, mistä Jumala ei voi meitä löytää eli pakenemme ja piiloudumme maailmaan. Tämän seurauksena koemme alkuräjähdyksen ja sinkoudumme pois mielestämme päätyen fyysiseen universumiin. Näin syntyy keho ja syntyy erillisyys ja kaikki erillisyyden mukanaan tuomat ongelmat. 

Toinen uni onkin uni maailmasta. Ihminen on siitä täysin tietoinen, joten se ei ole salassa ihmiseltä, kuten oli ensimmäisen unen laita. Ihminen ei kuitenkaan tiedosta toisen unen alkuperää ja siksi hän ei tiedä, että kysymys on unesta. Siksi ihminen sanoo: ”En tunne mitään syyllisyyttä Jumalasta eroamisen vuoksi, enkä pelkoa rankaisusta”. Usein hän saattaa lisätä: ”En todellisuudessa edes täysin usko koko Jumalaan, mutta sen tiedän, että maailma on olemassa”. Ihminen siis elää yksin ja irrallisena maailmassa, eikä tiedosta edes liittyvänsä mihinkään suurempaan. 

Sama tapahtuu nukkuessa, jolloin emme tiedosta näkevämme unta, ellei kyse ole selkounesta. Sekä ensimmäinen että toinen uni ovat itse asiassa egon juonia. Niiden avulla ihminen on saatu varsin kauas ongelman ratkaisupaikalta, joka siis on mieli. Ego laskee unohduksen verhon mielen ja kehon väliin ja niin ihminen keskittyy maailmaan ja siellä selviytymiseen. Hän unohtaa kaiken muun ja koko mielen olemassaolon. Hän unohtaa myös sen, mistä hän on kotoisin ja mikä on koko maisen elämän syy ja merkitys. Näin ihmiselle maan elämästä tulee kiven kovaa ja usein ainoaa todellisuutta. Siksi hän nyt unesta heräämisen sijaan keskittyykin selviytymään ja rakentamaan elämää katoavaan maailmaan. 

Egon tarkoituksena on saada ihminen kiinnittymään maiseen elämään niin, että hän ei tiedosta ja muista miksi ja mistä hän on maiseen elämään ilmaantunut. Tämä on monin osin onnistunut ja juuri siksi ihmiselämässä kaikkialla tutkitaan ja keskitytään vain maailman eri puoliin. Näin tapahtuu teologian, filosofian, psykologian, kemian, biologian, tähtitieteen, astrofysiikan ja fysiikan aloilla. Se keskeinen asia, mikä jää käsittelemättä, on, että kohde, mitä tutkitaan, on projektio siitä, mikä on mielessä. 

Onnellinen uni 

Onnellinen uni alkaa, kun ymmärrämme, että maailman uni on vain salaisen unen projektio. Ja tämä salainen uni (ensimmäinen uni) on ongelma. Ongelman ratkaisu on Pyhän Hengen oikaisu, joka muuttaa ihmisen mielen oikeaan asentoon, jolloin uni maailmassa voi loppua. Kun näin tapahtuu, seuraa herääminen. 

Ongelman keskiössä on unennäkijä. Hänen on tehtävä valinta alkaa seurata egon sijasta Pyhää Henkeä. Uneen siis ulottuu jotakin todellista, jotakin, joka voi alkaa herättää ihmistä. Aivan kuten lapsen uneen voi sekoittua hereillä olevan äidin ääni, joka sanoo ”Näet unta vain kultaseni”. Aivan samoin ihmisen on löydettävä maailman unessaan Pyhän Hengen ääni sisältään. 

Ihmisen on tultava tietoiseksi onnellisesta unesta. On muutamia työkaluja, joiden avulla se tapahtuu. Yksi onnellisen unen keskeinen työkalu on anteeksi antaminen. Se vaihtaa egomme tilalle ohjaajaksi Pyhän Hengen. Näin emme kiinnity koko ajan maailman eli unen virheisiin. Emme suuntaa päämääriämme maailmaan. vaan siihen Valtakuntaan, joka on todellinen ja ainoa kotimme. Annamme anteeksi erehdyksellemme, että pidimme maailmaa ja sen tapahtumia todellisina sekä yleisesti että henkilökohtaisessa elämässämme. 

Toinen keskeinen asia on purkaa syyllisyyden päätös mielessä. Ego on ovelasti peittänyt tämän tiedon ja siksi ihminen voi olla löytämättä syyllisyyttä mielestään. Tämä johtuu siitä, että ego on kääntänyt hänen katseensa maailmaan. Maailma on kuitenkin vain seuraus päätöksestä, jonka ihminen teki. Se ei ole ongelma, eikä ratkaisu. Ongelma on mielessä ja myös ratkaisu tapahtuu siellä. 

Onnellisessa unessa ihminen vähitellen kiipeää kohti Sovitusta. Sovituksessa ihminen anteeksi antaa omat ja muiden virheet. Hän näkee, että kaikki oli vain egopeliä, jolla hänet saatiin keskittymään maailmaan heräämisen sijasta. Sovituksessa hän näkee, miten kaikki oli keksittyä kuvitelmaa ja unta, jossa ego rakensi oman maailmansa. Jotta se oli mahdollista, egon ja ihmisen itsen todellinen suhde salattiin. Ego vei ihmisen maailmaan, mutta nyt onnellisessa unessa ihminen näkee, mitä matrixin takana on. Ja sen takana on Valtakunta, johon ihminen ikuisesti kuuluu sekä katkeamaton yhteys ihmisen ja hänen luojansa välillä. 

Mitä sitten sovitetaan? Sovitetaan ihmisen vääristynyt mieli, joka on pitänyt unta todellisena. Näin se häviää. Silloin ihmisen ei enää tarvitse nukkua. Hän on kaiken aikaa hereillä siinä Valtakunnassa, jossa ei ole kärsimystä, sairautta, eikä kuolemaa. Uni on päättynyt. 

Siksi Kurssi toteaa: 

”Ihme saa aikaan sen että tiedät näkeväsi unta ja että sen sisältö ei ole totta. Tämä on ratkaiseva askel kun ollaan tekemisissä harhojen kanssa. Kukaan ei niitä pelkää, kun hän havaitsee, että hän itse teki ne.” (T-28.II.7:1-3)

Ihmisen ongelmien perimmäinen syy 

Ihmisen ongelman ydin on se, että hän uskoo maailman olevan todellinen. Siksi hän taistelee jatkuvasti ja loputtomasti, jotta saisi elämän toimimaan. Se ei onnistu koskaan ja jos onnistuukin, niin vain hetken. Siksi on ymmärrettävä, että toimitaan kangastuksen kanssa. On löydettävä projektori, josta maailman kuva syntyy. Tämä projektori on mieli ja erityisesti se mielen osa, joka on uskonut väärin erillistyneensä Jumalasta. Ihmisen on käsitettävä tämä asia. Hänet on vähitellen siedätettävä totuuteen, jossa maailman harha paljastuu. Painajaisesta (maailman uni) siirtyminen Onnelliseen uneen ei voi tapahtua yhtäkkiä, koska ihminen on paennut pelkonsa vuoksi totuutta ja palaaminen pelottaa rankaisun ja itsen tuhoutumisen vuoksi. Lopulta ihminen ymmärtää, että paluussa vain ego tuhoutuu ja ihminen herää; vähitellen ja pehmeästi. 

Jos ihminen uskoisi heti, että maailma on vain unta, hän jättäisi heti huolensa, pakkomielteensä, loputtoman rahan etsimisen, raatamisen, sairautensa ja koko maailman hulluine hyväksikäyttöineen ja sotineen. Mutta ihmisen on kiivettävä maailman illuusioon vähitellen. Ego on huolellisesti saanut ihmisen uskomaan maailman todellisuuteen ja hän kannustaa ihmistä panostamaan siihen kaikkensa. Siksi ihminen taistelee, kunnes nääntyy taakkansa alla sairauteen ja kuolemaan. 

Ego on siis luonut illuusion, joka meidän pitää havaita. Ihmisen on sisäisessä maailmassaan rakennettava totuus ja käsitettävä, miksi ulkopuolella näkyvä maailman kuva syntyy. Sovitus merkitseekin illuusiosta totuuteen siirtymistä ja tämä tapahtuu jokaisen yksilön maailmankuvassa. Näin pelkounet muuttuvat onnellisiksi uniksi. Lopulta ihminen antaa anteeksi erehdyksensä – sen että piti maailmaa todellisena – ja hän palautuu sinne, mistä ei koskaan lähtenytkään. Uni loppuu. Onnellinen uni on egon pelkounen korjaus ja oikaisu. Se vie ihmisen painajaisesta takaisin kotiin. 

Projisointimme sai maailman näyttämään itsenäiseltä, vaikka se on vain mielen projektio. Siksi ihmisen on korjattava mielensä korjatakseen maailman eli hävittääkseen maailman unen, joka ei ole totta. Egon luoman muistinmenetyksen takia emme huomaa tätä ja siksi loputon kärsimyksen uni jatkuu. Ihmisen täytyy havahtua ja herätä siihen, mitä maallinen elämä on. Hänen on katsottava sitä suoraan ilman vaaleanpunaisia laseja, jotta hän näkee sen oikein. Maailman historia on vuosituhansien kärsimysnäytelmä, jolle loppua ei näy. 

Siksi Kurssi sanookin: 

”Jos tämä olisi todellinen maailma, Jumala olisi julma.” (T-13.j.3:1) 

Ja jatkaa näin: 

”Pyhä veljeni, ajattele hetki tätä: näkemäsi maailma ei tee mitään. Se ei pysty vaikuttamaan mihinkään. Se edustaa pelkästään sinun ajatuksiasi. Ja se tulee muuttumaan täydellisesti samalla hetkellä, kun sinä päätät muuttaa mielesi ja valitset Jumalan ilon asiaksi, jota todella haluat. Sinun Itsesi loistaa tätä pyhää iloa; se ei ole muuttunut, eikä se muutu, vaan pysyy muuttumattomana iankaikkisesta iankaikkiseen. Haluaisitko estää mielesi pientä nurkkausta saamasta todellista perintöosaansa ja pitää sen tuskan sairaskotina, sairaalloisena paikkana, jonne elävien olentojen on loppujen lopuksi tultava kuolemaan?” (OT-190.6)

Ego tekee elämästäsi vaikeaa 

Kokemamme elämä maan päällä on vääristyneen mielen uni, jonka alkuperästä emme ole tietoisia (salainen uni). Siinä kokemamme syyllisyys on projisoitu maailmaan. Se ei liity siten Jumalaan, vaan ihmiseen. Onkin huvittavaa, kun maailmassa tapahtuu negatiivisia asioita, ihminen saattaa miettiä, miksi Jumala sallii tämän. Jumala on kuitenkin ainoastaan sallinut ihmisen nukahtaa yhdeltä mielen osaltaan aivan kuten äiti on sallinut lapsensa nukahtaa. Ja aivan kuten lapsi herää äitinsä syleilyyn, niin myös ihminen herää painaisestaan ja huomaa olevansa kotona Luojansa luona. 

Jos projektori on rikki, et mene valkokankaan tykö ja ala korjaamaan kuvaa, jonka se heijastaa kankaalle. Alat korjaamaan projektoria. Samoin meitä ei hyödytä muuttaa maailmaa, koska se on vääristyneen mielen osan uni eli projektio. Mielen vääristymä korjataan heräämällä unesta ymmärtäen, että jumaleroa ja siitä seuraavaa rangaistusta ei ole tapahtunut. Herääminen tapahtuu, kun maailma nähdään projektiona ja käsitetään, miksi elämä on niin vaikeaa. Annat sille anteeksi, jolloin tuomio ja kritiikki muuttuvat totuuden suojelemiseen (suojelet ja laajennat sitä sisälläsi). 

Ego haluaa tarkastella maailmaa vakavasti etsien syyllisiä, joista kaikki maailman kaameus johtuu. Ego määrittää sinutkin syylliseksi. Siksi et koskaan tee tarpeeksi ja vaikka tekisitkin, olet aina syntinen. Ego keksi synnin, jota voi lunastaa ainoastaan jonkun itsesi ulkopuolisen avulla. Pyhä Henki kertoo, että mitään syntiä ei ole olemassa ja ihminen itse ratkaisee kaiken. Ihmisen on vain tajuttava totuus, tehtävä siitä totta sisällään ja lopetettava kuvitelma, että maailmaa muuttamalla muuttuisi joku todellinen. 

Kun ihminen löytää ja tajuaa syvästi olevansa ikuisen valtakunnan jäsen jo ilman maailman tekoja, hän käsittää, että hänen ei tarvitse enää kantaa raskasta maailmaa ja sen ongelmia mukanaan. Hänen ei tarvitse arvostella ja tuomita niitä, jotka näyttävät maailman kuvassa aiheuttavan ongelmia. Hänelle on tärkeintä matkustaa kotiin maailmaan puuttumisen sijaan. Ja sen hän tekee kulkemalla tiedossa, että Oikea Todellisuus ei koskaan muuttunut maailman virheiden vuoksi. Se odottaa ihmistä, koska ihminen ON JO SIELLÄ. Egon luoma kuva saa vain ihmisen uskomaan muuta. Ja nyt vain ihmisen ajatuksetkin on saatava tukemaan tätä totuutta. 

Tässä on selitys, miksi historia vain toistaa itseään maailmassa. Siksi Wapnick sanookin ”mikään ei koskaan muutu, ellemme pääse palaamaan maailman unesta salaiseen uneen”. Maailmassa luomakunta näyttää olevan erillään Luojasta. Tämä on egon trikki ja mahdotonta. Luoja on aina yhtä luomakuntansa kanssa. Ihminen kuvittelee olevansa erillään ykseydestä. Maailman unikuva ympärillämme näyttäisi vahvistavan, että ero on tapahtunut ja totta. Ihmisen luomukset kestävät hetken, mutta lopulta aina ne katoavat. Se paljastaa illuusion. 

Ihminen kauhistui kuvittelemaansa jumaleroa niin, että halusi korvata menettämänsä rakkauden luomalla unen maailmasta. Siksi hän loputtomasti etsii rakkautta lähimmäisiltään ja näyttää saavankin hetken aikaa rakkautta maailmassa. Hetken hänen toiveensa näyttäisi täyttyvän, kunnes harha lopulta aina romahtaa. Se pieni hetki, kun kaikki maailmassa näyttää toimivan, saa ihmisen panostamaan kaikkensa maailmaan. Siksi ihminen haluaa tuoda Ihmeiden Oppikurssinkin maailmaan, vaikka ainoastaan mielen muutos on kaikki, mitä ihmisen pitää tehdä. Maailma on unta, siksi heräämistapahtuma pitää tapahtua maailman sijaan mielessä. 

Ihminen kokee tarvitsevansa maailmaa. Ja maailman illuusioiden näennäinen lohtu sitoo hänet maailmaan yhä syvemmin. Herääminen on egotilassa ihmiselle kauhistuttava asia, koska egotilassa hän joutuu kohtaamaan kuvittelemansa Jumalan hylkäämisen ja sen seuraukset. Näin maailma pitää hänet unessa. Todellisuudessa herääminen tuo vain ihmisen takaisin Jumalan luokse, josta hän ei koskaan poistunutkaan. ”Hän oli vain sulkenut silmänsä ja vaipunut maailman erillisyyden uneen”. 

Siksi Kurssi sanoo: 

”Jumalan Poikaa kauhistuttanut asia ei ole mitään sen pelottavampaa kuin turhanpäiväinen uni, joka on saanut hänet ajattelemaan, että hän on menettänyt viattomuutensa, kieltänyt Isänsä ja sytyttänyt sodan itseään vastaan.” (T-27.VII.13:3)

Maailman unen tarkoitus 

Mikä on maailman unen tarkoitus? Tämän tiedostaminen on kaikkein keskeisin asia koko Kurssissa. Siksi siellä lukee, että ainoa kysymys, mitä tässä maailmassa voi kysyä, on se, mitä varten se on olemassa (T-17.VI.2:1-2). 

MAAILMAN ILMESTYMISEN = UNEN TARKOITUKSENA ON SALATA SALAINEN UNI ja varmistaa siten sen pysyminen salassa. 

Jeesus sanoo meille Kurssissa, ettei maailmaa ole olemassa (OT-132.6:2). Siksi hän sanoo, että maailma on illuusio ja että maailma loppui jo kauan aikaa sitten (T-28.I.1:6). Kyseessä on projektio siitä, mitä mielessä on. Ego on kuitenkin kyennyt tekemään ihmiselle maailmasta niin todellista, että oikean todellisuuden sisäistäminen maailmassa vie ihmiseltä aikaa. Se aika ei kuitenkaan ole mitään totuuden ikuisuuden rinnalla. Astukoot ihminen siis totuuden tielle tänään hyväksymällä tämän kaikkein tärkeimmän ajatuksen.

– Pekka Tamminen

Kenneth Wapnickin Onnellinen Uni – Salainen Uni kokonaisuudessaan tästä linkistä: 

https://ihmeiden-oppikurssi–muistio.webnode.fi/l/onnellinen-uni-salainen-uni